Autot ja Viihde 2019: VW Kleinbus ´67 - Kuusen alta näyttelyautoksi

Autot ja Viihde Volkswagen Kleinbus 1969

Kuvien VW Kleinbus on neljän vuoden ja yli 2000 työtunnin tulos. Sen lisäksi perään tehtiin vielä omavalmisteinen ”munavaunu”. Lopputuloksena on jokaisen perheen unelmayhdistelmä kesälomamatkalle.

Aika usein upeasti rakennettujen näyttelyautojen takaa löytyy sattumia, ja Kleinbus-VW:n omistaja Tuomas Kalliokoskikin sanoo ettei hänen tarkoituksensa ollut alunperin rakentaa näyttelyautoa, ”jossain vaiheessa se projekti vain lähti käsistä”.

Itse asiassa ensimmäinen sattuma tapahtui jo ennen Volkkarin hankkimista. Kalliokoski etsi tämäntyyppistä autoa ja kävi katsomassa useitakin yksilöitä, mutta ne tuntuivat siinä vaiheessa kalliilta. Hän oli jo haudannut ajatuksen auton ostamisesta, kun Mikkelistä tuli yllättäen soitto, jossa tarjottiin mätää Kleinbussia ostettavaksi.
- Myyjä intti että minulla on tori.fi:ssä ostoilmoitus ja minä väitin ettei ole. Olin unohtanut ostoilmoituksen sinne pari vuotta aikaisemmin, ja sen perusteella soitto tuli.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Iskettävä kiinni ettei jää ilman

Kalliokoski kävi katsomassa autoa ja osti sen. Syynä ei suinkaan ollut auton hyvä kunto, vaan se että alkoi tuntua että tarjolla olevat yksilöt huononevat ja harvenevat koko ajan, ja pian jää kokonaan ilman jos ei iske kiinni. Auto oli Kalliokosken sanoin ”täysin romu”. ”Kuusen alta” se oli jo korjattu talteen, mutta muuta sen hyväksi ei oltu tehty. Kori ja ovien alaosa olivat puoleen väliin asti täysin mätiä, samoin pohja ja runko. Koko lattia ja suurin osa rungosta onkin rakennettu uudelleen. Korjauspeltiä hyväksi käyttäen on rakennettu kyljet ja ovet uusiksi.

Ruostevaurioiden lisäksi Kalliokoski nimeää työläimmäksi vaiheeksi alustan rakentamisen. Ilmajousituksen myötä esimerkiksi etuakselia jouduttiin kaventamaan ja raidetangot lyhentämään.
- Kun tekee alustaan muutoksia, niin sen jälkeen yksikään tilattu osa ei sovi sellaisenaan paikalleen.

Moottorina on Kuplasta tuttu nelisylinterinen boxermoottori. Se on saanut pidempi-iskuisen kampiakselin, suuremman porauksen, isoventtiilikannen, jyrkemmät nokat ja isommat kaasarit. Lopputuloksena parilitraisessa moottorissa on mukavasti potkua. Tai siltä tuntui siihen asti, että perään rakennettiin asuntovaunu.

Käytännöllisyys voitti

- Se on täysin omavalmiste. Pohja on asuntovaunusta mutta korin rakensin niin, että sisäpinnassa on kolmen millin vaneri, sitten 30 millin Finnfoam ja pinnassa lasikuitu. Yritin tehdä niin kevyen kuin mahdollista, mutta eiköhän se silti reilut 400 kiloa paina.
Tarkoituksena oli aluksi tehdä kapeampi ja matalampi vaunu, mutta käytännöllisyys olisi kärsinyt liikaa. Nyt siinä on kohtuulliset nukkumapaikat kolmelle.

Entäpä volkkarisairautta potevan Tuomas Kalliokosken jatkosuunnitelmat?
- Jos vaikka pidettäisiin nyt vähän taukoa. Ensi kesänä voisi ihan vaan matkailla perheen kanssa.
Kaksi pientä lasta, vaimo ja yrittäjyys on yhdistelmä, joka teettää haasteita kun etsitään aikaa näyttelyauton rakentamiseen. Viimeiset pari vuotta autoa onkin rakennettu lähinnä iltaisin yhdeksän jälkeen, kun lapset on saatu nukkumaan. Lapset on huomioitu myös auton sisustuksessa.
- Isofixit löytyy penkin vehoilun välistä molemmille lapsille, joten turvallista tällä on lähteä matkailemaan, päättää Kalliokoski.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala