Autotuojien toimitusjohtaja: Norjassa kannustimet sähköautolle jopa 20 000 euroa

”Uutena ajatuksena voisi olla perusteltua sähköautojen vakuutusmaksuveron tilapäinen poisto.”

Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio kertoo muutaman vuoden takaisesta laskelmasta Norjan sähköautotukiin liittyen. Sen perusteella tukisummat ovat varsin merkittäviä.

– Laskimme muutama vuosi sitten, että Norjassa keskimääräisen täyssähköauton kannustimet yltävät auton elinkaaren aikana 20 000 euroon. Tästä noin 13 000 euroa on hankinnan tukea ja loppu käytön aikaista kuten esimerkiksi ilmaista julkista latausta sekä tie-, tunneli- ja lauttamaksuja, Kallio kertoo.

Kallio kertoo, että Norjassa hankinnan kannustin on ollut poistettu auto- ja arvonlisävero – ja sillä on ollut vaikutuksensa.

– 80 % uusista autoista on jo tänä vuonna ollut täyssähköjä. Siksi Norja on hiljalleen alkanut ajamaan tukia alas – tosin, ei niinkään täyssähköiltä, vaan pistokehybrideiltä.

Ensi vuoden alusta arvonlisävero palautetaan täyssähköautoille noin 50 000 euroa ylittävältä osalta.

– Eli alle 50 000 euroa maksaville täyssähköille autoverottomuus ja alvittomuus säilyy ensi vuonnakin. Kannustin on siis edelleen massiivinen.

Norja aikoo pysyä kärjessä

Norja on eturivin maita autoilun sähköistymisessä – globaalisti. Norjassa on kansainvälisesti vertailtuna korkein sähköautojen markkinaosuus asukasta kohden ja suurin ladattavien autojen markkinaosuus uusien sähköautojen myynnistä.

Norjan hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia tulevillekin vuosille: esimerkiksi käy vaatimus kaikkien myytävien henkilöautojen päästöttömyydestä vuoteen 2025 mennessä. Norjan tavoitteena on myös, että 50 prosenttia Norjan teillä liikkuvista raskaista ajoneuvoista olisi päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä.

Miten Norjan latausverkosto palvelee sähköautoilijoita, latauspisteitä lienee Suomea enemmän suhteessa sähköautokantaan?

– Norjassa tosiaan on merkittävästi enemmän julkisia latauspisteitä. Toisaalta täyssähköjäkin on kannassa jo yli puoli miljoonaa, Suomessa vähän yli 40 000 autoyksilöä, Kallio suhteuttaa.

Kallion mukaan Norjassa julkisia latauspisteitä on yhteensä 13 000, Suomessa 6 300.

– Merkittävä ero maidemme välille tulee tärkeämmistä pikalatauspisteistä, joita Norjassa on 7 500 kpl ja Suomessa 1 000 kpl.

Sähköisen liikenteen tuoreimman tilannekatsauksen mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa 32 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti (CCS >22 kW), kuten Moottori aiemmin uutisoi.

Olisiko Suomessa otettava mallia muista Norjassa käytetyistä sähköautoilun tukitavoista kuten oikeudesta käyttää joukkoliikennekaistaa?

– Teoriassa kyllä, mutta meillä toki pääkaupunkiseudulla tuo bussikaista etu jo on. Sähköautoillekin on usein markettien ja kauppakeskusten parkkitiloissa omia paikkoja. Tunnelimaksuja meillä ei ole, eikä liioin lauttamaksuja. Mutta hankintakannustimissa ja sen myötä sähköistymisvauhdissa mallia tietysti on otettavissa, Kallio pohtii.

Hän tuo esiin myös uudenlaisen tukitavan.

– Uutena ajatuksena voisi olla perusteltua sähköautojen vakuutusmaksuveron tilapäinen poisto. Sähköautojen vakuutusmaksut tuppaavat olemaan ehkä vähän korkeampia kuin muiden teknologioiden.

Kallion edustama Autotuojat ry on laskenut, että nyt kun sähköautoja on vielä vähän, niin tässä alkuvaiheessa verotulojen menetykset valtiolle olisivat hyvin pieniä, noin 10–15 miljoonaa euroa/vuosi.

Kallio linjaa lopuksi yleisarvionaan, että ”Norjan sähköautoihmettä ei ole tehty millään muulla kuin hankintakannustimilla.”

– Jos Suomen hallitus, EU:n asettamien päästötavoitteiden myötä, haluaa pehmentää jakeluvelvoitteesta tulevaa nousua polttoaineen hintaan, niin sähköistymisen nopeuttaminen yksi toimi työkalupakissa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:4:{i:0;s:6:"121231";i:1;s:5:"93986";i:2;s:5:"95283";i:3;s:6:"126255";}