Helsingin ja Tallinnan välinen säännöllinen matkustajalaivareitti täytti tänään tasan 60 vuotta

7.7.1965 uudelleen pitkän tauon jälkeen avattu laivareitti Helsingin ja Tallinnan välillä on sittemmin kasvanut yhdeksi koko maailman vilkkaimmista laivareiteistä.

Aluksena oli ehkä hieman Suomenlinnan lauttoja suurempi paatti, kun toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton toteuttaman Viron miehityksen takia yli 20 vuotta aiemmin lakkautettu reitti Helsingin ja Tallinnan välillä otettiin uudelleen käyttöön heinäkuun 7. päivänä vuonna 1965.

Reitin juhlallisesti avanneen M/S Vanemuine -aluksen nimi oli kirjoitettu laivan perään venäläisittäin kyrillisin kirjaimin, mutta se oli lainattu virolaisten versiolta Kalevalan Väinämöisestä, joka oli "keksitty" virolaisten kansallisromantiikan nousukaudella 1800-luvulla. Vanemuine kuljetti ensimmäisen kuukauden aikana nelisentuhatta matkustajaa Suomenlahden yli.

Mitään ei tapahtunut ilman kommunistisen miehittäjävaltion tiukkaa kontrollia myöskään vuonna 1968, jolloin käyttöön saatiin tuntuvasti suurempi mutta edelleen nykykalustoon verrattuna pieni alus, M/S Tallin.

Tämäkin alus sai nimekseen venäjänkielisen version Viron pääkaupungista, ja se ajoi reittiä ensimmäistä kertaa ympärivuotisesti.

Vuonna 1980 reitille tuli puolalaisella telakalla rakennettu M/S Georg Ots, joka on todennäköisesti tähän asti mainituista aluksista selvästi muistettavin. Virolaisen laulajalegendan mukaan nimetyn aluksen savupiipusta löytyivät edelleen vasara ja sirppi.

1980-luvun uudistukset ja lopulta Viron itsenäistyminen vuonna 1991 johtivat kuitenkin vasta siihen mittakaavaan, jolla Helsingin ja Tallinnan välistä laivareittiä nykyisin ajetaan.

Viking Line ensimmäisenä suomalaisvarustamona

Viking Cinderella ajaa nykyisin Helsingin ja Tukholman välistä reittiä, ja sitä ennen se oli pitkällä Ruotsin-komennuksella. Tämän vuonna 1989 rakennetun, nykyisin Viking Linen vanhimman aluksen ura alkoi kuitenkin nimenomaan Helsinki - Tallinna -reitiltä.

Tuolloin vielä viimeisiä aikoja Neuvostoliittoon kuuluneessa Tallinnan päässä Cinderellalta ei suinkaan noustu maihin, vaan alus ankkuroitiin Tallinnan satamaan yhtä tiettyä tarkoitusta varten. Tulliselvityksen tekeminen Tallinnan redillä mahdollisti edullisten tax-free -ostosten tekemisen Cinderellalla ja pian myös Isabellalla, joka oli toinen Tallinnaan liikennöinyt Viking Linen alus.

Ostokset ja vapaa-ajan matkailu ovat tunnetusti olleet myöhemminkin merkittävä tekijä reitin kehityksessä erityisesti suomalaisten näkökulmasta, mutta myös virolaisille reitillä on omia tärkeitä merkityksiä.

- Kuusikymmentä vuotta sitten Suomi oli Virolle ikkuna maailmaan. Nykyisellä globaalin liikkuvuuden aikakaudellakin se on yhä monelle virolaiselle ensimmäinen ulkomaanmatkan kohde. Tallinna–Helsinki-reitti on kymmenille tuhansille ihmisille enemmän kuin matka – se on elintärkeä yhteys kahden kodin välillä, kuvailee Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov Viking Linen tiedotteessa.

- Sekä Viro että Suomi ovat vientivetoisia talouksia, jotka ovat vahvasti riippuvaisia meriyhteyksistä tavaroiden ja palveluiden liikkumisen sekä toimitusketjujen kestävyyden kannalta. Tallinna–Helsinki-linja on vahva symboli maidemme läheisestä ystävyydestä, yhteisistä pyrkimyksistä ja liikkumisen helppoudesta, joka yhdistää meitä, Sakkov jatkaa.

Alustyyppi vakiintunut

Viron itsenäistymisen ja erityisesti Viron vuonna 2004 todeksi tulleen EU-jäsenyyden myötä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustajalaivareitti on kasvanut yhdeksi maailman vilkkaimmista. Maiden välillä matkustaa yli 7,5 miljoonaa laivamatkustajaa vuodessa.

Reitillä on vuosien ja vuosikymmenien aikana nähty lukuisia erilaisia aluksia. Yhden ajan villitys olivat supernopeat katamaraanit ja muut vesisuihkupropulsiota hyödyntäneet pienehköt alukset, kuten kantosiipialukset. Moni varmasti muistaa Viking Linen Expressin (ensimmäinen lajissaan), Silja Linen SuperSeaCatit sekä Nordic Jet Linen ja Linda Linen katamaaraanit ynnä muut. Viimeisin reitillä nähty katamaraani oli Viking Linen vuokraama Viking FSTR kesällä 2017.

Nykyisin reitille ovat vakiintuneet alustyypiksi kookkaat pika-autolautat. Ne ajavat välin yhteen suuntaan 2 - 2,5 tunnissa, ottavat kyytiinsä kerralla ison määrän matkustajia sekä ajoneuvoja, tuovat lisäkatetta monipuolisilla ostos- ja ravintolapalveluillaan sekä pystyvät liikkumaan Suomenlahden olosuhteissa luotettavasti ympäri vuoden.

Tallinkilla on käytössään reitin suurimmat ja moderneimmat alukset, LNG-käyttöiset, 212-metriset Megastar ja MyStar, jotka seilaavat molemmat Viron lipun alla. 22 tunnin huviristeilyitä reitillä ajaa lisäksi Tallinkin Victoria I.

Eckerö Line on edustanut reitillä niin ikään jo pitkään, ja ahvenanmaalaisvarustamolla on sillä käytössään vuonna 2001 rakennettu M/S Finlandia, jonka yhtiö hankki vuonna 2013.

Lisäksi Eckerö Line ajaa Helsingin Vuosaaresta Tallinnan itäpuolelle Muugaan M/S Finbo Cargolla.

36 vuoden kokemuksella operoiva Viking Line ajaa Helsingistä Tallinnaan vuonna 2008 rakennetulla Viking XPRS:llä, mutta yhtiö on ilmoittanut suunnitelmistaan tuoda reitille maailman suurin sähkölaiva.

Näin kesäkaudella Viking Line pistäytyy lisäksi Helsingistä käsin Tallinnassa Tukholman-vuorojen välissä Gabriellalla ja erittäin asiaankuuluvasti Viking Cinderellalla.

Lähteet: Viking Line, Helsingin satama