Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa noin 700 kilometrillä

Luvassa ankea kevät – vain 1 500 km teitä saa uutta pintaa. Asvaltoitavia kilometrejä vähentävät kustannustason jyrkkä nousu ja edellisvuosia pienempi rahoitus.

Vapun tienoilla käynnistyvät maanteiden päällystystyöt eteläisestä Suomesta alkaen. Teiden kunnostuksen näkökulmasta luvassa on ankea kevät ja kesä.

Vuonna 2023 uutta päällystettä arvioidaan tulevan vain noin 1 500 kilometrin matkalle. Tarvetta olisi vähintään 4 000 kilometrin päällystyksille, jotta maamme tiestön korjausvelka pysyisi edes nykyisellään.

Valtiovarainministeriö esitteli maaliskuun alussa julkaistussa meno- ja rakennekartoituksessa vaihtoehtoisia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Yhtenä mahdollisena säästökohteena esitettiin perusväylänpidon rahoituksen supistamista 300 miljoonalla eurolla.

Jos tämä toteutuisi, olisivat seuraukset Suomi-neidon verenkierrolle eli tieverkostolle katastrofaaliset. Moottori kertoi vastikään tierahoituksen supistumisen karuista seurauksista otsikolla Edessä maantieverkon supistus.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hölmöläisten peiton jatkoa

1 500 kilometrin vaatimattomilla päällystysmäärillä teiden kunnon heikkeneminen vain jatkuu.

Mieliin hiipii hölmöläisten peiton jatkaminen: asvaltoinnin ja muiden korjausten siirtäminen eteenpäin vain lisää ongelmia ja merkitsee entistä isompia ja kalliimpia korjaustarpeita tulevina vuosina. Teiden heikentyvä kunto voi tarkoittaa myös alennettuja ajonopeuksia, kiertoreittejä, siltojen painorajoituksia – ja uhkia liikenneturvallisuudelle.

Asvaltoitavia kilometrejä vähentävät sekä kustannustason jyrkkä nousu että edellisvuosia pienempi rahoitus.

700 km lisää huonokuntoisia teitä

Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta taustoittaa seurausvaikutuksia ja ne ovat ankeat.

– Pyrimme pitämään maanteiden vilkkaimman verkon kunnossa, mutta muulla verkolla huonokuntoisten teiden määrä kasvaa noin 700 kilometrillä, Anttila arvioi.

Vuonna 2022 päällystettiin yhteensä noin 215 miljoonalla eurolla noin 2 400 kilometriä, joista noin viisi prosenttia oli kävely- ja pyöräilyväylillä. Summa sisältää varsinaisen päällystämisen lisäksi myös paikkaamisen, tiemerkinnät ja kuivatuksen parantamisen.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö on ollut huolissaan tiestön rapautuvasta kunnosta ja siitä, että tiestön kunnossapito jää kalliiden raideinvestointien varjoon valtion rahanjaossa. Moottori kirjoitti asiasta otsikolla Autoliitto huolissaan teistä – investointiaikeet vahvasti raidepainotteisia.

Vilkkaat väylät keskiössä

Tavoitetasoa selvästi alempi rahoitus johtaa entistä tarkempaan priorisointiin päällysteiden korjauksessa ja lisää paikkauksiin tarvittavaa rahamäärää.

– Vilkasliikenteisillä teillä kulkee yli 60 prosenttia kaikesta maanteiden liikenteestä, ja nämä noin 10 000 kilometriä pyritään ylläpitämään nykykunnossaan. Vähäliikenteisellä tieverkolla kunto heikkenee edelleen ja on odotettavissa, että väylien ikääntyessä tarve kalliimmalle peruskorjaukselle on tulevina vuosina suuri, Anttila toteaa.

Myös ammattiliikennettä edustavat tahot ovat olleet huolissaan tiestömme kunnosta, kuten Moottori kirjoitti maaliskuun alussa otsikolla Kuljetusala: tiestö vaatisi 4 000 km päällystämistä vuosittain.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

8 000 km huonokuntoisia teitä

Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä. Nykyisillä päällystysmäärillä korjausvelan kasvu jatkuu edelleen, eli koko tieverkkoa ei käytettävissä olevalla rahoituksella pystytä pitämään hyvässä kunnossa.

Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Tähän päästiin viimeksi vuonna 2020.

Urakat kilpailutetaan

Alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat. Kilpailutukset jatkuvat jokavuotiseen tapaan toukokuulle asti alueesta riippuen.

– Valtakunnallisen päällystysmäärän arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 1 500 kilometriin, mutta lukema tarkentuu vielä kevään aikana, kun lopullinen hintataso selviää kilpailutusten edetessä, kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto

a:5:{i:0;s:6:"132942";i:1;s:6:"132755";i:2;s:6:"131217";i:3;s:6:"128135";i:4;s:6:"131823";}