Joka kymmenes mopoauto kolaroi – vahingot kuitenkin lieviä

Mopoautoille sattuu vuosittain noin 1 000 liikennevahinkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin joka kymmenes mopoauto joutuu liikennevahinkoon. Seuraukset ovat pääasiassa lieviä.

Mopoautoille tyypillisimpiä vahinkoja ovat peräänajot sekä peruuttamisvahingot. Erityisesti pysäköintialueilla vahinkoja sattuu peruutettaessa. Mopoautokuljettajat ovat vahinkotilanteissa hieman useammin aiheuttajana kuin syyttömänä osapuolena.

– Mopoautoilu ei tilastojen valossa ole niin vaarallista kuin joskus kuvitellaan. Valtaosa mopoautoilijoiden kolareista ei johda loukkaantumiseen ja loukkaantumisetkin ovat yleensä lieviä, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius.

Lukumääräisesti eniten mopoautovahinkoja sattuu Pirkanmaalla, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Vahingon aiheuttaneet kuljettajat ovat pääasiassa 15–17-vuotiaita.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mopoautojen turvallisuutta käsittelevässä raportissa on käytetty aineistona liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja vuosilta 2011–2015 sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia onnettomuuksia vuosilta 2004–2016.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia mopoautoilla on tapahtunut neljä vuosina 2004–2016.

– Kuolonkolarit tutkitaan tarkkaan onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Mopoautoilla vakavia onnettomuuksia on kuitenkin sattunut niin vähän, ettei niistä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä mopoautojen turvallisuudesta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari OTIsta huomauttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Havaintovirheet yleisin syy

Onnettomuutta edeltää usein mopoautoilijan havaintovirhe.

– Esimerkiksi yhteenajoissa mopoauton kuljettajan huomio oli monesti muualla kuin ajamisessa, Salla Salenius kertoo.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneissa mopoauto-onnettomuuksissa yhdessä oli taustalla rattijuopumus.

Tutkijalautakunnat nostivat tutkinnassaan toistuvasti esiin mopoautojen heikon rakenteen.

– Mopoautojen törmäysturvallisuutta tulisi kehittää esimerkiksi korirakenteen osalta turvallisuuden lisäämiseksi, Kalle Parkkari summaa tutkinnan johtopäätöksiä.

Mopoauto häviää turvallisuudessa henkilöautolle

Pienikokoisen ja kevytrakenteisen mopoauton putkirunko ei ole suunniteltu kolariturvallisuudeltaan henkilöautoa vastaavaksi.

Kolariturvallisuutta ei ole mahdollista parantaa henkilöautojen tasolle, sillä mopoautojen kuormittamaton massa saa olla enintään 425 kilogrammaa.

Alhaisen massan takia mopoauto rakentuu alumiiniputkista ja muovista tai lasikuidusta. Heikomman kolariturvallisuuden vuoksi mopoauto on selvästi henkilöautoa vaarallisempi onnettomuustilanteissa, erityisesti toisen ajoneuvon törmätessä suuremmalla nopeudella mopoautoon.

OTI:n tilastojen mukaan vuosina 2011–2015 liikennevakuutuksesta korvatuissa mopoautovahingoissa vammautui 1 229 ja kuoli 4 henkilöä.

Kuvaavaa on, että mopoautojen ja henkilöautojen välisissä onnettomuuksissa kaikki neljä kuolonuhria ja 72 prosenttia vammautuneista olivat mopoautossa joko kuljettajana tai matkustajana. Vastaavasti vammautuneista vain 14 prosenttia oli henkilöautossa.

Tilastojen valossa mopoautojen kuljettajat ja matkustajat ovat suhteellisesti muuta liikennettä alttiimpia henkilövahingoille.

Kolaritesteissä karut tulokset

Euro NCAP:in suorittamissa törmäystesteissä uudetkin mopoautot ovat menestyneet heikosti. Testeissä on paljastunut vakavia puutteita – esimerkiksi turvavöiden kiinnityspisteet ovat pettäneet eikä turvatyynyn täyttymispaine ole ollut riittävä. Puutteellisen turvatyynyn seurauksena kuljettajan pää on osunut testissä ohjauspyörään.

Erityisesti sivutörmäystilanteissa mopoautojen turvallisuus on heikko. Ovesta puuttuvat henkilöautolle tyypilliset järeät turvarakenteet, jolloin mopoauton kuljettaja ja matkustaja ovat herkästi törmäysvyöhykkeellä.

Eroa korostaa myös se, että mopoauton keulatörmäystestissä käytetty nopeus on selvästi henkilöautoa matalampi.

Törmäyksessä pelkkä henkilöautojen kasvanut törmäysnopeus aiheuttaa 60 prosenttia suuremman liike-energian. Myös testausalueessa on eroa, sillä mopoautoilla törmäys kohdistuu koko keulaan – henkilöautoilla 40 prosenttiin auton keulan leveydestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rajoitettu henkilöauto ratkaisisi monta turvallisuuspuutetta

Rakenteellisia eroja mopoauton ja henkilöauton välillä paljastuu myös pienempien kolhujen jälkeen. Mopoauton muovipaneeleilla varustettu putkirunkoinen kori vaurioituu herkästi, jolloin lopputuloksena on herkästi lunastukseen päätyvä ajoneuvo.

Mopoautoihin erikoistuneita korjaamoja on vähän ja autojen varaosien saatavuus on heikkoa.

Henkilöautojen suuremman koon ja massan vuoksi törmäysrakenteet ovat huomattavan erilaisia, jolloin kolareista selvitään keskimäärin pienemmillä korjaustoimenpiteillä.

Onnettomuuksiin ei myöskään jouduta yhtä helposti, sillä henkilöautojen aktiiviseen turvallisuuteen vaikuttavat järjestelmät ovat yleistyneet selvästi myös pienemmissä autokokoluokissa.

Onnettomuuksia merkittävästi vähentävä ajonvakautus (ESC) on ollut Euroopassa myytävissä henkilöautoissa pakollisena jo vuodesta 2012 alkaen. Lisäksi moni A- ja B-segmentin auto sisältää nykyisin esimerkiksi kaistavahdin ja automaattisen hätäjarrutustoiminnon.

Suurempi henkilövahinkojen määrä ja kalliit korjauskustannukset vaikuttavat riskivastaavasti myös mopoautojen vakuutusmaksuihin, jotka ovat korkeampia kuin pienissä henkilöautoissa.

– Mopoautoilu on sekä riskialttiimpaa että kalliimpaa vakuuttaa. Tämän vuoksi nopeusrajoitettujen henkilöautojen käyttöönotto laskisi todennäköisesti tulevia vakuutusmaksuja, ennakoi johtaja Tapani Alaviiri LähiTapiolasta.

Teksti ja kuvat: Eila Parviainen videot: Euro NCAP

Lue myös:

Ministeri Berner: Rajoitettu henkilöauto voisi tarjota rakenteeltaan vankemman vaihtoehdon mopoautoille

Autoliitto kannattaa rajoitettujen henkilöautojen käyttöönottoa