Kadetista amiraalin ja vähän ompelukoneitakin: Opelin tehdasmuseo on aikamatka historiaan

Opelin autotehdas Rüsselsheimissa on tuottanut autoja jo 122 vuotta. Itse tehdas on kuitenkin vielä vanhempi, ja vanhan tehtaan uumenista löytyy hieno muutaman entusiastin ylläpitämä tehdasmuseo.

On museoita, ja sitten on museoita. Näyttävien BMW:n, Mercedeksen ja Porschen museoiden rinnalla Opelin tehdasmuseo on melko vaatimaton mutta sitäkin sympaattisempi salamamerkin historian ylläpitämiseen sitoutunut museo ja verstas samassa tilassa.

Opel tehdasmuseo museo Rüsselsheim tehdas

Museon sydän ja sielu on Kaliforniassa saksalaisamerikkalaiseen perheeseen vuonna 1969 syntynyt Jens Cooper. Vuonna 1977 perhe muutti Saksaan, ja aikuisikään ehdittyään Jens löysi itsensä Opelin palkkalistoilta. Jens on rakastanut autoja pienestä pitäen, joten hän on löytänyt itselleen unelma-ammatin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vuodesta 1862 se kaikki alkoi

Opel on perustettu vuonna 1862 ompelukonetehtaaksi. Ensimmäinen auto, Opel Patentmotorwagen System Lutzmann, valmistui tosin jo vuonna 1899. Adam Opel itse ei autoista välittänyt, mutta hänen menehdyttyään hänen poikansa hyppäsivät innolla uuden teknologian pariin. Sitä ennen valmistettiin ompelukoneiden lisäksi mm. polkupyöriä. Opel oli itse asiassa tovin Saksan suurin polkupyörävalmistaja. Moottoripyöriä tehtiin puolestaan vuosina 1901–1931. Vuosien varrella tehtaassa on tehty myös lentokoneen moottoreita.

Erilaisten mekaanisten esineiden lisäksi museoon on haalittu myös runsaasti paperia: käyttöohjekirjoja, myyntiesitteitä ja julisteita. Ne täydentävät mukavasti museon luomaa ajankuvaa eri aikakausilta.

Meillä jokaisella on varmasti oma suosikkinsa Opelin historiasta ja laajasta mallistosta, mutta vanhojen autojen keskellä kävellessä muutama nousee nopeasti ylitse muiden. Näyttävin kaikista autoista on ehdottomasti RAK 2, jolla Opel jahtasi vuonna 1928 silloista nopeusennätystä. Rakettimoottorinen auto ylsi 238 km/h huippunopeuteen, joka ei tosin aivan riittänyt. Rakettimoottoriautoa seurasivat samana vuonna myös rakettimoottoripyörä ja -lentokone.

Hyvin vaikuttava ja muista Opeleista poikkeava on myös Erhard Schnellin muotoilema GT. Tämä etumoottorinen ja takavetoinen kaunotar on monille yhä se nätein kaikista Opeleista. Myös vuoden 1936 Kadett jaksaa aina vain ihastuttaa. Ei ihme, että venäläiset tekivät siitä toisen maailmansodan jälkeen Mossen. Muita helmiä ovat mm. GP-auto vuodelta 1913, mahtipontinen Regent vuodelta 1928, ensimmäinen itsekantavalla teräskorilla varustettu saksalainen auto Olympia, Mercedeksen haastanut Kapitän, linjakas Commodore Coupé, aliarvostettu Manta...

Unelmista arkea

Jens ja kolme muuta Opel-entusiastia työskentelevät tehdasmuseossa täyspäiväisesti. He etsivät historiallisesti tärkeitä esineitä ja kunnostavat niitä. Kuulostaa unelmaduunilta. Osa projekteista valmistuu nopeastikin, osan kanssa vierähtää pidempi tovi. Hyvästä esimerkistä käy Musta Leski, eli Opel Rekord C:stä tehdyn kuuluisan rata-auton kopio. Sen parissa Jens työskenteli peräti kolme vuotta.

Museossa on luonnollisesti autoja kaikilta Opelin vuosikymmeniltä, mutta näistä rakkaimpia Jensille ovat 60-luvun autot. Niiden muotoilu oli lennokasta, inspiraatiota oli haettu amerikanraudoista. Viehätyksen ymmärtää, kun tietää, että Jens on viettänyt ensimmäiset kahdeksan elinvuottaan Kaliforniassa.

Kellarikokoelma

Museon kokoelma on kasvanut tasaisesti ja kattaa nykyisellään yli 500 autoa. Ne kaikki eivät tosin ole nähtävissä museon näyttelytilassa – tilaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi. Autot on jo nyt pakattu museoon melko tiivisti vieri vieren. Osa autoista on varastoituna kellareihin.

Ja kun nyt kerran kellareista puhutaan… Automerkeillä on tapana esitellä autonäyttelyissä visioita tulevaisuudestaan tai valmistaa ihmisiä tuleviin muotokielen muutoksiin. Tätä on tehty vuosikymmenien ajan konseptiautojen avulla. Ne lähes kaikki ovat tallella museon alakerrassa sijaitsevassa kellarissa. Vanhin proto on 1930-luvulta. Kokoelman helmiä ovat Opel GT:n sähköversio vuodelta 1969, Valmet Automotiven muokkaama rättikattoinen Opel Calibra, pieni kaupunkiauto Maxx sekä ehkä oudoimpana kaikesta Corsasta muokattu kuuauto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Moottorin pärinää

Myös moottoriurheilu on luonnollisesti hyvin edustettuna museossa. Rata- ja ralliautoja on muutama kymmenen. Suomalaista sydäntä lämmittää nähdä keltainen Irmscherin virittämä Manta A, jonka kyljessä komeilevat Rauno Aaltosen ja Walter Röhrlin nimet. Tämä nimekäs duo toimi ajoparina Span 24 tunnin kisassa vuonna 1975. Suomalaisväriä näkyy myös Keke Rosbergin vuoden 1995 DTM-Calibrassa. Keken jälkeen Calibralla jatkoi JJ Lehto. Calibra on muutenkin suomalaisille erityisen rakas Opel, valmistettiinhan niitä Uudessakaupungissa vuosina 1991–1997.

Osa tehdaskierrosta

Opelin tehdasmuseoon pääsee tutustumaan osallistumalla tehdaskierrokselle. Museotehtaan lisäksi käydään siis myös nykyisessä tehtaassa katsomassa uusien autojen tuotantoa. Se on elämys, jos sitä ei ole koskaan päässyt livenä todistamaan. Pienryhmien on mahdollista liittää tehdasmuseovisiittinsä yhteyteen myös lyhyt koeajo vanhan tehtaan alueella jollakin museon lukuista klassikoista. Tämä on fiksua, sillä vanhoja autoja on hyvä ajaa, eikä muutaman entusiastin aika riitä tähän. Autoja tosin ulkoilutetaan jatkuvasti myös erilaisissa tapahtumissa, mm. lehdistökoeajojen yhteydessä.