Käyttötesti: Toyota Corolla Cross ei jää jumiin, vaikka etupyörät sutivat

Toyota Corolla Cross -hybridin sähköinen neliveto on lajissaan erikoinen, muttei jätä käyttäjäänsä pulaan.

Edellisessä väliraportissa, missä keskityimme Toyota Corolla Cross -käyttötestiauton lämmityslaitteen toimintaan, lupasimme palata auton talviajettavuuden saloihin. Niistä, ja erityisesti nelivetomallin ominaisuuksista, onkin kertynyt lumisena talvena runsaasti kokemuksia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Etupainotteinen nelivetoinen

Leimaa-antava piirre Corolla Crossin AWD-i -nelivedolle on, että se on toteutettu sähköisesti – eli etu- ja takapyörien väliltä ei löydy perinteistä nivelakselia. Etupyörille voimaa tuottavat 112 kilowatin (152 hv) bensiinimoottori sekä 83 kW:n (113 hv) sähkömoottori, ja kun tarpeen vaatiessa apuun astuvasta takavedosta huolehtii 30-kilowattinen (41 hv) sähkömoottori, on selvää, että kokonaisuus on varsin etupainotteinen.

Niinpä käyttötestiautolla tehdyt ensimmäiset liukkaan kelin kiihdytykset tuottivat hieman ristiriitaisia tuntemuksia. Itse asiassa alkuun tuntui siltä, että neliveto loisti tyystin poissaolollaan – voimakkaassa kiihdytyksessä etupyörät jauhavat tyhjää ja luistonesto pätkii moottorin tehoa miltei kaksivetoisen auton tapaan.

Niinpä kiihtyvyys ei liukkaalla ole välttämättä juuri sen kummempaa kuin etuvetoisellakaan autolla, mikä pitää ottaa huomioon esimerkiksi, jos pyrkii kärkikolmion takaa tiukempaan autojonon rakoon – perinteisen nelivetoauton voimakas potku kun puuttuu.

Sittenkin varma etenijä

Vasta pahemmissa paikoissa huomaa, että kyllä sieltä takaa sentään apuakin löytyy. Esimerkiksi lähdettäessä paikaltaan erittäin jyrkkään pöperölumiseen ylämäkeen Toyotamme ryömii uskollisesti liikkeelle, mitä etuvetoinen auto ei vastaavassa tilanteessa tekisi.

Parhaan tuloksen saa painamalla kaasupoljinta maltillisesti: pedaalin pohjaan runttaaminen aiheuttaa vain turhaa etupyörien sutimista ja kaltevalla pinnalla jopa keulan siirtymistä sivuttain, ennen kuin takaveto ryhtyy työntämään autoa eteenpäin.

Corolla Crossin etenemiskykyä kuvaakin selvimmin se, että emme ole jääneet kertaakaan jumiin, ja toisaalta tieto tästä tuo talviajoon tietynlaista mielenrauhaa – tietenkin yhdessä katumaasturin reilun maavaran kanssa. Nelivedon perimmäinen tehtävä, varma liikkeellepääsy huonolla kitkalla, on siis sittenkin täytetty.

Kun vauhtiin on päästy, Corolla Cross on kesäkelien tapaan mukiinmenevä matkakumppani. Kulku on vakaata, mutta erityistä ajamisen riemua ei talvikelilläkään ole tarjolla, siitä pitävät kevyeksi tehostettu ohjaus ja aliohjautuva peruskäytös huolen. Nelivedon toteutuksesta johtuen kääntyvyyttä ei käytännössä saa avitettua kaasunkäytölläkään, joten parasta on vain tyytyä eleettömään – ja tietysti myös turvalliseen – etenemiseen.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus