25.7.2023 Matkailu Koeistuttu: Finnairin ”pystyselkäbusiness” ravistelee matkustamojen suunnittelua Teksti Aake Kinnunen Kuva Aake Kinnunen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Finnair toi viime vuonna uudistetun businessluokan A330- ja A350-koneisiin. Ratkaisu herätti paljon parranpärinää, sillä millaisessa businessluokan istuimessa ei ole kallistettavaa selkänojaa? Joskus asiat kannattaa suunnitella alusta saakka uudelleen. Lontoolaisen suunnittelutoimisto PriestmanGooden konsepti uudenlaisesta businessluokasta vuoti verkkoon British Airwaysin väreissä, mutta tuote ponnahtikin ensimmäisenä käyttöön allianssikumppani Finnairin koneissa. PriestmanGooden vision toteutti toimivaksi istuimeksi Collins Aerospace. – Kun näin istuimen [ilmailualan konferenssissa], rakastuin siihen ja vakuutin Collins Aerospacelle, että Finnair on oikea kumppani tuotteen esittelyyn, kertoo Finnairin asiakaskokemustiimin David Kondo tiedotteessa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Jäykkäselkäinen meno Loosimainen istuinratkaisu keräsi paljon huomiota saapuessaan, sillä sen selkänojaa ei voi kallistaa. Hiukan viistottain asennetut istuimet tarjoavat kuitenkin lähes kaksi metriä makuu- ja löhöystilaa lennon aikana. Selkänojan olemusta voi säädellä tyynyillä, joten nousun jälkeen istuimesta löytää helposti sopivan löhöysasennon. On toki makuasia, arvostaako kallistuvaa selkänojaa enemmän kuin suoraksi saatavia jalkoja, mutta kaltaisilleni jalkajengiläisille istuin on ratkaisevasti perusbusinestä parempi. Yksinkertainen ja melko kiinteä rakenne on myös auttanut vähentämään liikkuvien (ja hajoavien) osien määrää. Istuimen jalkarahi nousee sähköisesti, minkä lisäksi mystinen väliosa täytyy kääntää esiin kahvasta. Siinäpä se. Istuimet on myös helppo suunnitella matkustamoon, sillä niille ei tarvitse varata erikseen säätötilaa, vaan ne pysyvät kiinteinä. Suoraksi ojennettuna takana istuvan jalat ovat teknisesti ottaen etupenkin kyynärnojan sisällä, mutta tilat on eristetty väliseinällä, joten ajatus ei haittaa. Jostain syystä tämä väliosa tulee nostaa kahvasta, mutta muilta osin istuin on odotettua helppokäyttöisempi. Kuvassa myös nukkumiseen tarkoitettu lisävyö. Istuimen yksinkertaisuuteen nähden onkin erikoista, että Finnairin tietoviihdejärjestelmästä löytyvä istuimen selitysvideo on niin huono. Markkinointimateriaalien kanssa samalla ylirauhallisella tyylillä tehty video näyttää yksityiskohtia, mutta jopa yksinkertainen kaavakuva toimisi paljon paremmin. Kolmipistevyön olkavyö on sijoitettu epämukavasti, mutta onneksi sitä tarvitaan vain vähän. Nousun ja laskun aikana businessistuimella lantiovyöhön lisätään henkilöautoista tuttu olkavyö. Vyön kulma ja sijainti paljastavat, että istuimen rakentaneet toimijat eivät todellakaan ole autoalalla, mutta onneksi käyttö jää lyhytaikaiseksi. Nukkumista varten istuimesta löytyy vielä keskemmälle sijoitettu lantiovyö. Painikerivistöstä löytyy myös hyvä "älä häiritse" -valo nukkujia varten. Istuimen muuhun varusteluun kuuluvat lukulamppu, kääntyvä pöytä, pari säilytyslokeroa, älypuhelimen langaton latausalusta ja USB-liitäntöjä sekä kohtuullisen hyvä viihdejärjestelmä, joka osaa näyttää myös lennon tietoja kevyesti mielenkiintoisilla tavoilla. Jostain syystä vain osa sovelluksista lataa itseään kauan. Viihdetarjonnassa on panostettu genrejen läpileikkaamiseen raa'an määrän sijaan. Uusi istuin, vanha tunnelma Finnair on asentanut uuden AirLounge-istuimen A330- ja A350-koneisiinsa, joita voi löytää maailmanpolitiikasta johtuen hiukan erikoisiltakin reiteiltä. Löhöistuimen kohdalla harmittaa kerrankin, että Euroopan sisäiset lennot ovat yleensä vain muutamien tuntien mittaisia. Muuten Finnairin A350-tuote on hyvä turistiluokkaa myöten ja iloisesti hymyilevä henkilökunta on muistutus vanhasta Finnairista, ennen kuin tunnelma kiristyi viimeisimpien säästökampanjoiden myötä. Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 15.7.2026 Matkailuajoneuvot Koeajo: Dethleffs Just Go Active T 7055 EB – saksalainen järkiauto Fordin alustalla 12.7.2026 Sähköautot Sähköautolla Pariisista Helsinkiin: 4083 kilometriä vajaalla tankillisella 11.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tiukille meni – tähän se loppui 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?