Kumpaa tavoitellaan: autoilu vähemmäksi vai autot pihimmiksi?

Autoliitto: ”Henkilöautojen päästöt pienenevät kuitenkin kovalla vauhdilla ja autokanta sähköistyy, joten henkilöautoilun vähentämisen sijaan pitäisi tavoitella autokannan nopeampaa uudistamista.”

Autoilun päästöjen vähentäminen on osana useissa viranomaisten valmistelemissa ja poliittisiin päätöspöytiin edenneissä suunnitelmissa, jotka liittyvät tulevaisuuden liikenteeseen. Päästöjen vähentäminen on esillä myös Liikenne12-suunnitelmassa, jonka virallinen nimi on Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032.

Autoliitto on käynyt lävitse valtioneuvoston selonteon tästä suunnitelmasta, jossa todetaan, että liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää etenkin henkilöautoliikenteen vähentymistä.

Autoliiton mukaan päästöjen vähentämistoimissa tulisi ottaa tarkasteluun laajempi näkökulma.

– Henkilöautojen päästöt pienenevät kuitenkin kovalla vauhdilla ja autokanta sähköistyy, joten henkilöautoilun vähentämisen sijaan pitäisi tavoitella autokannan nopeampaa uudistamista. Tästä olisi päästöjen lisäksi myös merkittävää liikenneturvallisuushyötyä, Autoliitto esittää.

Liikenteen sähköistymiseksi olisi Autoliiton mukana tehtävissä paljon.

– Yhtenä keskeisenä keinona on latausinfrastruktuurin rakentamisen nopeuttaminen tukea lisäämällä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

”Tunnin juna” vai tiehankkeet?

Erityisen paljon Autoliittoa närästää Turun ”Tunnin juna” -hanke sen yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta.

–Turun ”tunnin juna” -hankkeen eri vaihtoehdoista mikään ei Väyläviraston selvityksen mukaan ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa. Lisäksi raideliikennehankkeet ylipäätänsä päätetään säännönmukaisesti erittäin alimitoitetulla talousarviolla, mikä mahdollistaa kannattamattomien hankkeiden käynnistämisen ja toteuttamisen. Maantieverkolla on puolestaan runsaasti hankkeita, joiden hyöty-kustannussuhde on yli 2.

Suomi liikkuu kumipyörin

Autoliitto muistuttaa, että tieliikenne kattaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja liki 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista.

– Valtaosa henkilöliikenteestä liikutaan henkilöautoilla. Tämä osuus ei ole juuri vaihdellut eikä sitä pystytä nopeasti ja varsinkaan kestävästi, kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti merkittävästi muuttamaan, Autoliitto linjaa.

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ulottuu vuoteen 2032 saakka. Autoliitto arvioi, ettei vuoteen 2032 mennessä ole odotettavissa merkittäviä muutoksia liikkumistarpeisiin, rakennettuun ympäristöön tai kulkumuotojakautumiin.

Tiestöllä liikkuvat ihmisten lisäksi myös tavarat kuten päivittäistavarakauppojen kuljetukset tai puu- ja paperitavarakuljetukset. Kuljetusten suurimpien sallittujen mittojen ja massojen nostaminen vaatii Autoliiton arvion mukaan panostuksia tieverkolle. Tuore tilanne ei lupaa hyvää: vuonna 2020 määrärahat riittivät päällysteiden uusimisen noin 4 000 kilometrin matkalta ja tänä vuonna vain noin 2 500 kilometrin matkalta.

– Tiestön korjausvelka on saatava laskuun ja rahoitustasoa on nostettava merkittävästi selonteossa esitettyä korkeammalle tasolle, mikäli Suomi ja suomalaiset halutaan pitää liikkeessä.

Vuonna 2018 julkaistussa Liikenneviraston ”Valtakunnalliset liikenne-ennusteet” -tutkimuksessa rautatieliikenteelle ennustetaan voimakkainta kasvua, mutta silti tieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on lähes ennallaan vuonna 2050.

Liikenteen tulevaisuus etenee päätöspöytiin – mutta kuinka käy rahoituksen?

Liikenteen päästöjen vähennyskeinojen suunnittelu on käynnissä ja etenemässä poliittisen päätöksenteon rattaissa. Päästöjen vähentämiskeinojen valikoima on keskeinen ydin esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa valmistellussa Fossiilittoman liikenteen tiekartassa.

Tiekartassa hahmoteltuja päästöjen vähentämiskeinoja on käsitelty myös ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä. Fossiilittoman liikenteen tiekartta tarkoittaa keinokokonaisuutta, joilla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen.

Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuun puolivälissä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2021–2032. Tämä Liikenne12-suunnitelma etenee selontekona eduskunnalle ja poliittisen päätöksentekojärjestelmään. Sen pohja-ajatuksena on, että maan väyläverkon rahoituksessa saavutettaisiin perusväylänpidon rahoitustason nostaminen – toivoa sopii.

Tienpidon rahoitustaivaalla on kuitenkin tuoreita uhkia, sillä hallitus päätti vastikään kehysriihessään myös säästöistä, joista 110 miljoona euroa on kohdennettu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Jos säästöt kohdentuvat merkittävästi esimerkiksi teiden päällystysrahoihin, jatkaa tiestön korjausvelka kasvua ja suomalaisautoilijat saavat moniaalla eri puolilla Suomea ajaa rokonarpisilla teillä kuoppia väistellen.

Ja kuten Autoliitto on huomauttanut, nykytilanne, jossa esimerkiksi maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso vaihtelee voimakkaasti vuosittain, ei ole hyvää omaisuuden hoitoa. Uhkana on, että perusväylänpidon rahoituksen voimakas vaihtelu jatkuu vuosien 2021 ja 2026 välillä.

Liikenne12-suunnitelma on kunnianhimoinen ja uria aukova, sillä sen avulla on tarkoitus pyristellä irti lyhytnäköisestä siltarumpupolitikoinnista, jossa poliittisia ulostuloja ja investointipäätöksiä ohjaavat liian väkevästi äänestäjien mielistely. Maan verisuoniston eli liikenneväylien aitoon tarvekartoitukseen perustuva ja yli hallituskausien yli ulottuva rahoitussuunnitelma voisi mahdollistaa irtautumisen lyhytnäköisten poliittisten irtopisteien keruulta eli poliittisesta tuuliviireilystä, jossa tierahapäätöksien painotuksia ja perusteluja heiluttavat aina seuraavat vaalit.

Marko Jokela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Joukkoliikenne ei ole päästötöntä

Liikenne12-suunnitelmana liittyvässä selonteossa mainitaan myös joukkoliikenne kestävänä liikkumismuotona yhdessä kävelyn ja pyöräilyn kanssa. Autoliiton mukaan olisi hyvä huomioida, että joukkoliikenteen päästöt riippuvat ajoneuvokalustosta, käytettävästä energiasta ja sen tuotantomuodosta, ajoneuvojen käyttö- ja täyttöasteesta sekä rakentamisenaikaisista päästöistä.

– Nykyisillä joukkoliikenteen täyttöasteilla modernin henkilöauton päästöt alittavat monessa tilanteessa joukkoliikenteen päästöt tieliikenteessä.

Joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen ja kehittäminen on Autoliiton mukaan tärkeää koko liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta ja se edellyttää monilla alueilla taloudellista tukea.

– On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tukea kohdennetaan oikein eikä sillä ylläpidetä ylikapasiteettia. Joukkoliikenne ei ole itsestäänselvyytenä kestävämpää kuin henkilöautoliikenne.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:4:{i:0;s:5:"92878";i:1;s:5:"90033";i:2;s:5:"89595";i:3;s:5:"91093";}