Kypros: kivisiä polkuja ja Afroditen kylpyjä

Kypros on hieman Uudenmaan lääniä pienempi ja reilun miljoonan asukkaan saari, jonka kiertää autolla kohtuullisen nopeasti. Mutta jalkaisin näkee enemmän.

Kyproksesta vajaat kaksi kolmasosaa kuuluu kreikkalaiseen Kyproksen tasavaltaan ja loput Turkin hallinnoimaan Pohjois-Kyprokseen. Virallisesti jälkimmäistä ei tosin tunnisteta valtioksi, on vain yksi Kypros. Raja on kuitenkin todellinen, ja sitä valvoo YK. Kuvaavasti saarella on vain yksi pääkaupunki, joka sekin on jaettu. Kreikkalaisten puolella asuu hieman vajaa puolet, ja turkkilaisten puolella toinen puolikas Nikosian noin 120 000 asukkaasta.

Monta isäntää

Historiansa aikana Kypros on kuulunut milloin kellekin. Se oli ensin osa antiikin Kreikkaa, ja heidän jälkeensä valtaa ovat pitäneet vuorollaan egyptiläiset, persialaiset, kreikkalaiset uudestaan Aleksanteri Suuren johdolla, roomalaiset, Bysantti, ranskalaiset, Venetsia ja ottomaanit ennen kuin saari ”liisattiin” englantilaisille vuonna 1878. Kaikki he ovat tietysti jättäneet jälkensä saarelle. Näistä sekä Kreikka että Turkki pitivät kuitenkin itseään Kyproksen oikeana isäntänä.

Lopulta vuonna 1960 saari itsenäistyi, mutta kansa oli yhä jakautunut kahtia. Väkivaltaisista protesteista tuli arkea. Lopulta britit neuvottelivat osapuolten välillä tulitauon, ja saari jaettiin omiin osiinsa vuonna 1964. Levottomuus ja eripuraisuus ei kuitenkaan kadonnut uuden rajan myötä.

Vuonna 1974 Kyproksen kansalliskaarti suoritti Kreikan armeijan tukemana vallankaappauksen, ja asetti saaren johtoon kreikkalaisen patriootin Nikos Sampsonin. Viisi päivää myöhemmin Turkin armeija valloitti saaren pohjoisosat. Konflikti kesti kuusi viikkoa. Sen jälkeen palattiin pattitilanteeseen.

Vuonna 1983 pohjoisen turkkilaiset alueet julistautuivat omaksi valtiokseen, jota ei ole kuitenkaan tunnistanut kukaan muu kuin Turkki. Vastaavasti Turkki ei tunnista virallista Kyprosta omaksi maakseen.

Turismi tärkeä molemmille puolikkaille

Kyproksen pienestä koosta johtuen sieltä voi valita yhden hotellin, josta voi tehdä tukikohdan saaren eri kolkkia tutkittaessa. Ja tutkittavaa riittää; on kiinnostuksen kohteena sitten hiekkarannat sekä vesileikit, historia, vaellusreitit – joko jalkaisin tai maasturilla – hyvä ruoka tai reipas iltaelämä.

Saarella liikuttaessa kannattaa muistaa se, että Kyproksella on pitkästä brittivallasta johtuen vasemmanpuoleinen liikenne. Tähän kannattaa totutella paikan päällä hetki, jotta auton mittasuhteet ovat hallussa; tiet ovat paikoitellen hyvin kapeita.

Turismi kukoistaa saaren molemmilla alueilla. Hotelli- ja muut valmislomat ovat suosittuja, mutta Kypros soveltuu erinomaisesti myös omia polkujaan kulkevien seikkailuihin.

Jaettu ilo voi olla vain puolikas ilo

Jos haluaa kokea Kyproksen molemmat puolet, on ensin lennettävä joko Larnakan tai Páfoksen kentälle. Rajan ylittäminen ei sinänsä ole ongelma, autolle vaaditaan vain ylimääräinen vakuutus, jonka voi hoitaa rajalla. Kannattaa tosin tarkistaa auton vuokraavalta yritykseltä, mitä mieltä he ovat rajan ylityksestä. Kreikkalaisten puolella rajan ylitys ei koeta ongelmalliseksi, rajan toisella puolen asiat ovat toisin.

Sama koskee myös kaikkea liikennettä pohjoisesta etelään, eli jos saapuu ensin saaren turkkilaiselle puolelle – jonne pääsee suoraan Turkin kautta – silloin rajan ylitys etelään ei enää onnistu ihan vaivattomasti. Kyproksen hallituksen mielestä turistit ovat saapuneet silloin maahan laittomasti. Rajan ylityksestä on tällöin luvassa vähintään sakko – pahimmassa tapauksessa maahan tulo voidaan jopa evätä kokonaan.

Kyproksella vuokra-autot on myös helppo tunnistaa niiden punaisista kilvistä.

Vaeltajien suosiossa

Kyprokselta löytyy kymmeniä vaellusreittejä, joista jokainen voi valita mieleisensä oman kunnon mukaan. Yksi suosituimpia patikkaretkiä on eteläisen saarenpuolikkaan keskellä olevan ja 1952 metriä korkean Olympus-vuoren valloitus. Toki myös autolla pääsee melko lähelle huippua. Vuoren laella oleva tutka-asema rajoittaa hieman liikkumista, mutta huipulta on silti hyvät näkymät lähes koko saaren yli.

Trodóos-vuoristo tarjoaa myös seikkailumahdollisuuksia autoilijoille. Alueelta löytyy useita pittoreskejä teitä, ja alueelle järjestetään myös off road -safareita. Lantikoiden lisäksi tarjolla on myös erilaisia mönkijöitä.

Myös saaren itäisin osa eli Akamaksen luonnonpuisto tarjoaa pari mielenkiintoista vaellusreittiä. Samalla voi käydä bongaamassa Afroditen salaisen kylpypaikan, jonka tosin jokainen tietää. Ja Afroditehan on tarun mukaan syntynyt Kyproksella… Hänen mukaansa on nimetty luonnollisesti jopa hiekkarantoja. Etelärannalta löytyy myös Afroditen mukaan nimetty kivi. Tämä on se paikka, missä hän syntyi reilut 3200 vuotta sitten. Afroditen mukaan on nimetty myös useampi baari. Sitä tarina ei kerro, oliko Afrodite myös ahkera baarikärpänen.

Myös Avakaksen rotko on käymisen arvoinen paikka. Vaellukseksi sitä ei voi nimetä, koska rotko on vain noin 600 metrin mittainen eli edestakaisin kävellessäkin matkaa retkelle tulee vain reilut kilometri.

Kypros on kivinen ja kuiva saari, mutta myös vehreyttä riittää. Myös metsäisiä osuuksia on sen verran, että tarjolla on suojaa porottaavalta auringolta. Myös oliivilehtojen ja viinitarhojen kohdalla voi levähtää hetken. Hyvät vaelluskengät ovat suositeltavat pidemmille patikkaretkille, polut ovat paikoitellen huonossa kunnossa, joten lenkkareissa on vaarana pyöräyttää nilkat.

Lämpimän lekottelijan paratiisi

Kypros on myös erittäin suosittu rantakohde, mikä ei Välimeressä sijaitsevan saaren kohdalla ole suuri yllätys. Ja hiekkarannoista riittää, mistä valita. On täyteen ammuttaja ja hienohiekkaisempia versioita tai sitten rauhallisempia poukamia kallioiden välissä.

Yksi suosituimpia rantaelämästä nauttivien kohteita on Agía Nápa, jossa rantaelämä ei sammu edes auringon laskettua. Alueen suosituin ranta on Nissi Beach.
Myös Pafos on suosittu, etenkin Blue Lagoon Beach kannattaa katsastaa. Ja Coral Bayn ympäristö on erinomainen vaihtoehto vesileikkien ystäville; turkoosi ja kirkas meri houkuttelee snorklaamaan. Sen suojaisa ranta soveltuu hyvin myös perheellisille.

Estetiikan ystäville voi suositella myös viikunapuulahtea eli Fig Tree Bayta. Se on valittu useasti yhdeksi Euroopan kauneimmista rannoista. Myös erinomainen paikka snorkkelointiin.

Historian ystäville

Kyproksella on asuttu pitkään, ja jäljet tästä ovat nähtävissä ympäri saarta. Suosituin kohde on kuninkaiden haudat Páfoksella, jonne on haudattu sekä kreikkalaisia että roomalaisia merkkihenkilöitä. Se on myös Unescon listoilla.

Toinen suosittu kohde on Kourion, jossa on pääasiassa Rooman ajan raunioita. Etenkin 3500-paikkaisen lähes 2000 vuotta vanhan amfiteatterin rauniot sävähdyttävät.
Myöhäisemmistä vieraista näkyvin jälki on Pyhän Johanneksen Ritarikunnan rakennuttama Kolossin linna, jossa ristiretkeläiset keräsivät voimiaan ennen luvattuun maahan siirtymistä tai paikkasivat haavoittuneitaan paluumatkalla.

Ottomaanien kädenjälki näkyy puolestaan Páfoksen linnassa. Samalla kannattaa katsastaa myös lähistöllä oleva Nea Páfos.

Vanhemman historian ystäville voi suositella vielä Choirokoitian raunioita. Kyseessä on Kyproksen vanhin asutus, jossa on asuttu ja viljelty maata jo noin 9000 vuotta sitten.

Kevät tai syksy parasta aikaa

Kesällä Kypros voi olla läkähdyttävän kuuma, joten paras aika visiitille on joko kevät tai syksy. Toki talvellakin lämpötila on usein vielä suomalaisittain varsin leuto, mutta päivät ovat lyhyitä ja yöt kylmiä. Talvella myös sataa enemmän, sateisin kuukausi on yleensä tammikuu.

Teksti: Vesa Eskola, kuvat Vesa Eskola ja Kyproksen matkailu