Lentoliikenteen kasvu jatkuu – lento nousee siivilleen joka 0,7 sekunti

Maailmassa tehtiin viime vuonna 4,3 miljardia lentomatkaa, vuonna 2037 ennusteen mukaan jo 8,2 miljardia lentomatkaa.

Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA (International Air Transport Association) on julkistanut viime vuoden 2018 viralliset lentoliikenne- ja onnettomuustilastot. Lentoturvallisuus on edelleen parantunut viimeisellä viiden vuoden jaksolla, poikkeuksena vuosi 2018, jossa tuli takapakkia ennätysturvalliseen vuoteen 2017 verrattuna.

Lentomatkustuksen vuosi 2018 oli ennätysvilkas: IATA:n tilastojen mukaan kaupallisessa lentoliikenteessä matkusti vuonna 2018 yli 4,3 miljardia matkustajaa 46,1 miljoonalla lennolla.

Luku on vuoden alussa julkistettuja ennakkotietoja suurempi. Se tarkoittaa keskimäärin lähes 11,8 miljoonaa lentomatkustajaa ja 126 301 lentoa päivässä. Maailmassa kaupallinen lento lähtee vajaan 0,7 sekunnin välein.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikenne kaksinkertaistuu 2037 mennessä

Viime vuosikymmenenä lentoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuosittain 5,4–8 prosenttia.
Vuonna 2018 kasvu jäi kuuteen prosenttiin, mikä merkitsee lievää taantumista vuoden 2017 kasvuun, mikä oli kahdeksan prosenttia.

Tänä vuonna IATA arvioi kaupallisen lentoliikenteen kasvavan 5,8 prosenttia. Lyhyellä tähtäimellä kasvua hidastavat muun muassa Britannian Brexit-kiista sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppa- ja tullikiistat. Myös lentävän yleisön kasvanut ympäristötietoisuus ja joissakin maissa käyttöön otettavat lentoverot saattavat hillitä lentoliikenteen kasvua.

Pitkällä aikavälillä IATA ennustaa lentoliikenteen kuitenkin lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2037 mennessä, jolloin lentomatkustajia olisi jopa 8,2 miljardia.

Kasvu keskittyy Aasiaan, etenkin Kiinaan

Lentomatkustuksen määrän kasvu keskittyy Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle.

Lentomatkustuksen arvioidaan kasvavan nopeimmin Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa keskiluokan väestön kasvaessa.

Kiinan arvioidaan ohittavan Yhdysvallat maailman suurimpana lentomarkkina-alueena vuonna 2025, sisältäen alueen sisäiset lennot sekä kansainväliset lennot alueelta ja alueelle. Esimerkiksi Kiinan lentomatkustajien määrän on arvioitu nousevan 1,6 miljardiin matkustajaan vuonna 2037.

Intia nousee kolmannelle tilalle ohittaen Britannian vuonna 2024. Indonesian ilmaliikenne kehittyy nopeasti, kasvaen vuoden 2017 kymmenenneltä tilalta neljänneksi suurimmaksi vuoteen 2030 mennessä. Thaimaan odotetaan nousevan kymmenen suurimman lentomarkkina-alueen joukkoon pudottaen Italian 10 suurimman joukosta.

Päästöjä pakko vähentää

Lentoliikenteen kasvulukemat ovat niin suuret, että päästöjen vähentämiseen ja lentoturvallisuuden edelleen kehittämiseen on sijoitettava, jotta päästöt ja onnettomuudet pysyvät kurissa lentoliikenteen alati lisääntyessä.

EU:n päästökauppa on ollut toiminnassa lentoliikenteen osalta jo seitsemän vuotta vuodesta 2012 alkaen. Päästökauppa on perustaltaan toimiva järjestelmä, vaikka päästöoikeuksien hinnanmuodostuksessa ja markkinadynamiikassa on vielä parannettavaa.

Lentoliikenteen maailmanlaajuinen päästöjärjestelmä CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme) astuu voimaan vuonna 2021. CORSIAssa valtiot ja lentoyhtiöt ovat sitoutuneet kompensoimaan lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä ja ostamaan vuoden 2020 tason ylittävät päästöoikeudet markkinoilta. Alan oma pitkän aikavälin tavoite on lisäksi puolittaa hiilipäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uusi kalusto vähäpäästöisempää

Lentokoneet ovat nyt säästeliäämpiä ja tehokkaampia kuin koskaan aiemmin. Suihkukoneiden matkustajaa kohti laskettu energiankulutus ja päästöt on saatu vähennettyä lähes puoleen 1970-luvun tasosta. Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden jopa 70 prosenttia tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Pitkän matkan laajarunkoiset koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti.

Uusimmilla laajarunkokoneilla (Boeing 787 ja Airbus A350) päästään pitkillä reiteillä 2,5 litran kulutukseen /matkustajapaikka/100 km. Lyhyemmällä matkalla suihkumatkustajakone kuluttaa polttoainetta noin 3–5 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täynnä. Pitkät lentomatkat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puhtaampia kuin lyhyet matkat.

Potkuriturbiinikoneilla puolet kotimaan lennoista

Nykyaikaisilla potkuriturbiinikoneilla lennetään noin puolet kotimaan lennoista. Uudet potkuriturbiinikoneet kuluttavat selvästi suihkukoneita vähemmän polttoainetta matkustajaa ja matkakilometriä kohti. Ne ovat matkustajaa kohti laskettuna jopa säästeliäämpiä kuin henkilöautot. Esimerkiksi täysi ATR-72 -kone kuluttaa kotimaan reitillä 2,5–3 litraa polttoainetta sataa matkustajakilometriä kohden.

Päästöt tippuvat jopa neljänneksen

Vaikka matkustaja lentää nykyään perille yhä pienemmällä energialla ja puhtaammin, lentoliikenteen kasvu lisää energiankulutusta ja päästöjä maailmanlaajuisesti. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 2–3 prosenttia. Lisäksi syntyy monia muita erilaisia päästöjä.

Täysin uudet lentokonemallit (esimerkiksi Boeing 787 ja Airbus A350 ja Airbus A220) pienentävät polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä matkustajapaikkaa kohti noin 20–25 prosenttia edellisen sukupolven lentokonemalleihin verrattuna.

Myös olemassa olevien, nykyisten konemallien varustaminen uusilla, taloudellisemmilla moottoreilla ja aerodynamiikan hienosäädöllä saavutetaan merkittäviä kulutus- ja päästösäästöjä, jopa 15–20 prosenttia pienempi kulutus matkustajapaikkaa kohti, esimerkiksi Airbus A320-sarja NEO (New Engine Option), Boeing 737 MAX ja Embraer E2-sarja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lentoturvallisuudessa takapakkia

Lentoturvallisuus on edelleen kohentunut viimeisellä viiden vuoden jaksolla, vaikka viime vuonna tuli hieman takapakkia ennätysturvalliseen vuoteen 2017 verrattuna.

IATA:n tilaston mukaan vuonna 2018 tapahtui 11 kuolonuhreja vaatinutta lento-onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 523 ihmistä.

Riski kuolla lento-onnettomuudessa on hyvin pieni.

Lentoliikenteen vuoden 2018 kuoleman riskiä kuvataan arvolla 0,17, joka tarkoittaa, että henkilön on lennettävä joka päivä 241 vuoden ajan, ennen kuin on todennäköistä joutua sellaiseen onnettomuuteen, jossa vähintään yksi ihminen on kuollut.

Lähteet: IATA, Finavia ICCT

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Moottorin arkisto