Matkavinkki: Eduskuntatalo ylpeänä esittää

Parlamentarismin tyyssija on ehostunut arvoiseensa kuntoon.

Pääkaupungin ja koko maan maamerkki Eduskuntatalo on läpikäynyt mittavan ja onnistuneen peruskorjauksen. Suomalaisen parlamentarismin tyyssija on nyt elämänsä kunnossa.

Peruskorjauksen aikana on nykyaikaistettu talotekniikka ja kunnostettu kaikki pinnat seinistä lattioihin ja kalusteista valaisimiin.

Eduskuntatalo on valmis toivottamaan kaikki arkkitehtuurista, taiteesta, politiikasta ja historiasta kiinnostuneet vierailijat tervetulleiksi opastetulle kiertokäynnille.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Väistötiloista takaisin

Eduskuntatalon kattavan peruskorjauksen aikana 2015–2017 eduskuntatyö siirtyi monilta osin samassa korttelissa sijaitsevaan Sibelius-Akatemian taloon, jonka konserttisali muutettiin täysistuntosaliksi.

Nyt korjaussavotta julkisivun 14 korinttilaistyylisen pylvään takana on kuitenkin valmis, huonekalut ja taideteokset ovat löytäneet entiset tai uudet paikkansa ja kansanedustajat sekä henkilöstö ovat palanneet Eduskuntataloon.

Julkisivun 46 graniittiporrasta on oiottu, mutta jotakin ulkotöitä on vielä kesken. Eduskuntataloa ympäröivät piha-alueet siistitään nyt syksyn aikana, mutta viimeistelyt tehdään vasta ensi keväänä.

Kokonaistaideteos

Peruskunnostus on tehty huolellisesti, alkuperäistä vaalien olipa kyse materiaaleista tai työtavoista. Eduskuntatalo on vuonna 1980 suojeltu rakennus, jossa tehtäviä korjaustöitä Museovirasto valvoo tarkalla silmällä.

Esimerkiksi huonekalujen entisöintityöt ovat vaatineet perehtynyttä asiantuntemusta ja aikaa, mutta töihin on löytynyt taitavia suomalaisia käsityöammattilaisia. Oppaalta kannattaa kysellä vierailulla mahdollisimman paljon, sillä heillä on monia kiinnostavia kertomuksia kunnostetuista huonekaluista ja talon taide-esineiden taustoista ja sijoittelusta.

1920-luvun klassismia

Eduskuntatalon sisustuksessa ja tilaratkaisuissa näkyy hierarkia: mitä tärkeämpi toiminto, sen juhlavampi ulkoasu.

Kupolikattoisen istuntosali välittömässä yhteydessä sijaitsee moderni funkkiskahvila, jonka pöydissä käy poliittinen kannunvalanta.

Eduskuntatalo edustaa 1920-luvun klassismia. Sisustus on pääosin klassistinen, mutta on arvioitu, että yksityiskohdissa on myös funktionalismin pelkistyneisyyttä ja art decon koristeellisuutta.

Arkkitehtuurikilpailun voitti aikanaan Johan Sigfrid Sirén (1889–1961). Sirenin suunnittelemia ovat tärkeimpien tilojen kalusteet, valaisimet ja monet muutkin yksityiskohdat kuten ovet.

Eduskuntatalo vihittiin käyttöön vuonna 1931.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Avoimet ovet marraskuussa

Eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo, että arvotalo on erittäin suosittu vierailukohde: syksyn vierailuajat ovat jo täynnä.

– Nyt varataan vierailuja jo ensi keväälle.

Opastetuille vierailuille otetaan ryhmiä, joiden vähimmäiskoko on kuusi henkilöä. Vierailut ovat maksuttomia.

Avoimet ovet Eduskuntatalossa mahdollistavat vierailun myös yksittäiskävijöille. Seuraavan kerran avoimet ovet järjestetään marraskuussa 18.–19.11.

Eduskuntataloon voi tulla seuraamaan myös täysistuntoa.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela Lähde: Eduskunnan talot ja taide (2011)