Atomium Brysselissä: hyppäys atomiajan unelmiin

Brysselin vuoden 1958 maailmannäyttelyyn valmistunut Atomium on hyvä muistutus siitä, kuinka paljon asiat ovat muuttuneet kuitenkin lopulta varsin lyhyessä ajassa.

Alkuun heti se tärkein fakta, jota moni ei tiedä. Atomium on metalleissa yleisesti esiintyvän kiderakenteen suurennos. Eikä kyseessä ole ihan pieni vaan peräti 165-miljardikertainen suurennos.

Peräti 102 metriä korkea Atomium ei ollut myöskään ainoa vaihtoehto Brysselin vuoden 1958 maailmannäyttelyn maamerkiksi, mutta onneksi se lopulta voitti. Tämä historia käy selville pienessä Atomiumin sisällä olevassa näyttelyssä.

Samoin esillä on vaihtoehtoisia skissejä lopullisen teoksen rakenteista.

Atomium piti pystyttää alunperin myös vain puoleksi vuodeksi, mutta suuren suosion myötä se jäi pystyyn, ja siitä on tullut vuosien saatossa yksi Brysselin suosituimpia turistinähtävyyksiä.

Alkeiskoopin suurennos

Atomium on kasattu yhdeksästä teräksellä katetusta pallosta. Jokaisen pallon halkaisija on vaikuttavat 18 metriä. Pallot on yhdistetty toisiinsa putkilon muotoisilla käytävillä. Pallot on sijoitettu toisiinsa nähden niin, että ne muodostavat kärjellään seisovan kuution. Kahdeksan palloista on tämän kuution kärki­pisteissä ja yksi keski­pisteessä.

Rakenne ei ole sattuman tulosta vaan vastaa täsmälleen sitä, miten kiteessä yhden alkeiskoopin muodostavat atomit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden raudassa tai muussa sellaisessa aineessa, jolla on tilakeskinen kuutiollinen kiderakenne.

Atomiumilla belgialaiset halusivat korostaa paitsi atomiajan ihanuutta myös sekä omaa insinööritaitoaan että maan kaivosteollisuutta. Atomiumin suunnitteli insinööri André Waterkey yhdessä arkkitehtiveljesten André ja Jean Polakin kanssa.

Teoksen nimi on nimileikki muodostuen sanoista atomi (atom) ja alumiini (aluminium), jolla pallot oli alunperin päällystetty.

Palloista kuuden sisällä on näyttelytila. Niiden välisissä putkissa kulkevat joko tavalliset rullaportaat. Pystysuoran putkilon sisällä kulkee puolestaan hissi teoksen pohjalta huipulle asti. Tuo hissi oli maailmannäyttelyn auetessa nopein maailmassa.

Täydellinen remppa

Koska Atomiumia ei oltu suunniteltu kestämään kuin puoli vuotta, ja sen purkua siirrettiin vuosi vuodelta eteenpäin, teos oli lopulta 2000-luvulle tultaessa päässyt rapistumaan melkoisesti. Niinpä se laitettiin täydelliseen remonttiin vuonna 2004. Atomium avattiin uudestaan yleisölle ystävänpäivänä 14. helmikuuta 2006.

Remontin aikana pallojen haalistuneet alumiinikuoret korvattiin uusilla teräskuorilla. Ehostuksen aikaan myös pallojen rakenteet olivat hienosti esillä. Samoin teoksen juurelle valmistui uusi lippumyymälä, jossa on myös pieni kahvila. Atomiumissa käy vuosittain noin 600 000 vierailijaa.

Kannattaa piipahtaa sisälläkin

Monelle riittää varmasti selfien ottaminen Atomiumin juurella, mutta jos aika antaa periksi, kannattaa ehdottomasti piipahtaa myös sisällä. Aikaa tähän kannattaa varata noin kaksi tuntia. Atomium on avoinna kello 10–18; sisälle pääsee 17.30 asti. Ihan halpaa ei hupi tosin ole, normaalihintainen pääsylippu kustantaa aikuiselta 16 euroa ja lapselta tai opiskelijoilta 8,50 euroa. Alle 115-senttiset lapset pääsevät sisään ilmaiseksi.

Vierailu alkaa hissikyydillä ylätasanteelle, josta aukeavat hienot näkymät pitkälle Brysselin yli – kunhan keli on vain kohdallaan.

Ylätasanteella voi myös ottaa automaatista muistoksi joko euron kolikon tai setelin – ja tietysti Atomiumin kuvalla varustettuna. Setelin arvokin on lähellä euron oikeaa kurssia…

Mielenkiintoisin näyttely teoksen sisällä liittyy ehdottomasti sen omaan historiaan. Esillä on siis vaihtoehtoisia piirustuksia ja rakennelmia.

Sen aikaista maailmankuvaa maalataan myös hienosti alkuperäisillä esitteillä ja muulla materiaalilla. Atomium toimi suurena inspiraatiota aikoinaan mitä erilaisimmille taiteilijoille.

Samoin näyttelyssä korostaa se ajankuva, mitä atomiaikaan siirtyminen 50-luvulla tarkoitti. Atomiumilla haluttiin luonnollisesti korostaa atomienergian rauhanomaisia mahdollisuuksia – ei niinkään silloin kylmenevän kylmänsodan uhkia.

Visuaalista ilotulitusta

Kun historiaan on tutustuttu, alkaa vierailun visuaalisin osuus. Rullaportaat kulkevat siis pallosta toiseen, ja niiden aikana siirtymää piristetään hienosti näyttävällä valoshowlla. Kun kulissit ovat niinkin futuristiset kuin ne ovat, vierailija tuntee matkustavansa kuin tieteiselokuvan kulisseissa.

Yhden pallon sisällä on vielä hieno valoinstallaatio, joka kestää muutaman minuutin. Oheinen video näyttää sen.

Yhden pallon sisällä on myös vaihtuva näyttely, usein aiheeseen sopiva valokuvanäyttely.

Lopuksi laskeudutaan vielä kerran rullaportaita uuden valoshown myötä ala-aulaan.

Atomiumin lähellä on myös muita vierailun arvoisia kohteita, kuten Mini-Eurooppa, planetaario ja design museo.

Ja jos autot kiinnostavat, Brysselissä on myös todella hieno automuseo, jossa kävimme myös hiljattain. Makean ystäville suosittelemme myös aivan keskustassa sijaitsevaa suklaamuseota.

Ja jos vain mahdollista, Atomiumissa kannattaa vierailla myös illalla, kun teos on valaistu näyttävästi, kuten oheinen Marian Baciu Alfin ottama kuva hienosti näyttää.

Atomiumin kotisivut: https://atomium.be/home/Index