Moottori ajoi viisi kenttäambulanssia Ukrainaan – tällaisia ihmishenkien pelastamiseen tarkoitetut autot ovat

Moottori osallistui vuoden 2023 alussa kuljettamaan viisi kenttäambulanssia, yhden huoltoauton ja yhden kuorma-auton Suomesta Ukrainaan ajamalla. Koko tarina reissusta julkaistaan 22.2. ilmestyvässä Moottorin numerossa 3/2023. Sitä odotellessa käydään läpi, millaisista ajoneuvoista oikein oli kyse.

Kenttäambulanssi on luonteeltaan aivan erilainen ajoneuvo kuin varsinainen ambulanssi. Ambulanssi on mahdollisimman kattavasti ja tehokasti varustelu erilaisiin hätätilanteisiin. Kenttäambulanssin tehtävä taas on pelastaa henki kriisiajan tyypillisimmissä hätätilanteissa. Koska kenttäambulanssin elinikä eturintamalla on tyypillisesti vain noin kuukauden tai kaksi, valitaan tähän tehtävään käytettyjä ajoneuvoja, joilla tehtävä voidaan hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kenttäambulanssin tärkein tehtävä on verenvuodon tyrehdyttäminen. Niinpä valtaosa nyt toimitettujen kenttäambulanssien varusteista olikin tähän tehtävään suunniteltuja kiristyssiteitä, haavasiteitä, haavateippiä, haavasidoksia, kirurgisia sidoksia ja sideharsoa. Lisäksi mukana oli muun muassa lämpöpusseja, lämpöpakkauksia, käsien lämmittimiä, peitteitä, ruiskuja, lastoja, tukikaulureita, leikkausveitsiä, katetreja ja kanyyleja. Oheistarvikkeisiin kuuluivat esimerkiksi akkuparistot latureineen, naamioverkot ja kaksi kappaletta NATO-standardin mukaisia paareja jokaiseen kenttäambulanssiin.

Käytetyt pakettiautot ostettiin pääasiassa yksityisiltä henkilöiltä. Ajoneuvoihin ei tehty muutoksia tulevaa käyttöä varten, vaan paarien kiinnityksessä hyödynnetään autoissa jo olevia kuormansidontapisteitä. Muut tarvikkeet kulkevat kenttäambulansseissa irrallaan. Kaikki kriittiset tarvikkeet on kahdennettu, joten tarvittaessa yhden ajoneuvon varustuksen voi jakaa kahteen ajoneuvoon.

Lisäksi kenttäambulansseissa on joitain perustyökaluja, kuten renkaanpaikkaussarja, ilmapumppu ja vinssi, joilla ajoneuvo saadaan pidettyä toimintakykyisenä pienten vastoinkäymisten sattuessa.

Kalustopula ensihoidon suurin haaste

Ennen projektin aloittamista selvitettiin Ukrainan ensihoito-organisaatioiden kautta, millaisia tarpeita heillä on. Ukrainassa sotilasterveydenhoitoa ja siviiliterveydenhoitoa ei ole eriytetty toisistaan. Pääasialliseksi haasteeksi nousi kalustopula.

Apua pystytään toimittamaan tehokkaimmin yksiköiden määrää lisäämällä, vaikka ajoneuvot ovatkin silloin kevyemmin varusteltuja kuin varsinaiset ambulanssit. Kaikkiin nyt toimitettuihin kenttäambulansseihin pakattiin täysi varustus viiteen lähtöön.

Siitä huolimatta autoihin jäi vielä hiukan tilaa, joka täytettiin villasukilla ja lämpimillä toppavaatteilla. Mahtuipa mukaan muutama moottorisaha, lapioita, työkalupakki ja vararenkaitakin.

Yhteistyötä mannerten takaa

Kenttäambulanssi -projektin rahoituksen järjestivät yhteistyössä rotarypiirit 1390 Suomesta ja 9940 Uudesta-Seelannista. Suomessa yhteistyökumppanina oli Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry, joka tarjosi muun muassa varikon ajoneuvoille ja tarvikkeille.

Ukrainassa kaikki ajoneuvot ja tarvikkeet luovutettiin harkovalaiselle Kharkiv New Level -rotaryklubille, joka toimittaa ne edelleen eri sairaaloille.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Eetu Kokkonen ja Kai Parkkola