Näin piiitkäksi venyy pysähtymismatka – turvaväli ja ajonopeus korostuvat

Autoliiton koulutuspäällikkö: ”Jos nopeus alenee 25 prosenttia, niin jarrutusmatka lyhenee noin puoleen.”

Auton pysähtymismatka muodostuu kuljettajan reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta. Reaktiomatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka auto kulkee kuljettajan reaktioaikana eli havainnosta siihen, missä kuljettaja painaa jarrua. Esimerkiksi 100 km/h vauhdissa yhden sekunnin reaktioajalla auto kulkee 28 metriä ennen kuin kuljettaja saa painettua jarrua.

– Turvaväliä edellä ajavaan olisi hyvä olla noin neljä sekuntia, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen neuvoo.

Vesalainen huomauttaa, että riittävällä turvavälillä saa kompensoitua myös edellä ajavan esimerkiksi paremmasta rengastuksesta johtuvaa lyhyempää jarrutusmatkaa.

Ja jos liikenneympäristö tai -tilanne vaikeuttavat ajamista, on paras vähentää nopeutta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valitse turvallinen nopeus

Autoliiton Ajokoulun video kertoo erittäin havainnollisesti, miten pysähtymismatka muodostuu reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta. Toisessa videossa paneudutaan tarkemmin siihen, miten nopeudenmuutos vaikuttaa jarrutusmatkaan.

Pienikin nopeudenmuutos vaikuttaa

Näin kevään edetessä ja teiden kuivuessa, autoilijoiden kaasujalka saattaa käydä raskaammaksi. Vesalainen kannustaa kuitenkin terveen järjen käyttöön.

– Jo pienellä ajonopeuden muutoksella on yllättävän iso vaikutus jarrutusmatkan pituuteen. Jos nopeus alenee 25 prosenttia, niin jarrutusmatka lyhenee noin puoleen.

Ohita maltilla

Vesalainen tähdentää, että jos autolla pitää ohittaa, vaihtaa kaistaa tai väistää, ohjausliikkeet on pidettävä pieninä ja maltillisina. https://ajokoulu.autoliitto.fi/paranna-ajotaitoasi/vaikeissa-olosuhteissa-ajaminen-liukas/ohjausliikkeet Mikäli ohitukseen lähdetään aivan edessä ajavan auton takapuskurissa roikkuen tai väistöön liian lähellä estettä, tulee ohjausta käännettyä tarpeettoman paljon.

– Tämä aiheuttaa heti levottomuutta auton käyttäytymiseen niin, että ajonvakautusjärjestelmä joutuu puuttumaan auton hallintaan. Pahimmillaan liian suuri ohjausliike voi johtaa ohituksen tai väistön epäonnistumiseen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Joka kolmas ajoi ylinopeutta

Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuustietoinstituutin OTI-vuosiraportti 2020:n taustalla ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet.

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa vuonna 2020 kaikista onnettomuuksissa mukana olleista kuljettajista 32 % ajoi onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Onnettomuuden aiheuttajista vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi 47 %.

Näin piiiiitkään se vie

Liikenneturvan nettitestin avulla havainnollistuu suuntaa antavasti, miten auton nopeus vaikuttaa pysähtymismatkaan.

Valitsemalla taajamanopeuden tai maantienopeuden ja tien pinnan (kuiva, märkä, luminen, jäinen) voi kokeilla kuinka pitkän matkan ajoneuvo etenee valitusta vauhdista pysähdyksiin.

Valitsen ajonopeukseksi 80 km/h ja jäisen tienpinnan. Kuljettajan reaktioajan aikana auto etenee 22 metriä. Sitten alkaa 15 sekuntia kestävä jarrutus. Tässä esimerkissä jarrutusmatkaa kertyy 165 metriä. Pysähtymismatka on siis yhteensä 187 metriä. Jarrutusmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka auto kulkee jarrutuksen aloittamisesta pysähtymiseen.

Liikenneturvan laskurissa perusteina on käytetty yhden sekunnin reaktioaikaa ja keskihidastuvuutena kuivalla tienpinnalla 9 m/s², märällä tienpinnalla 6 m/s², lumisella tienpinnalla 3 m/s² ja jäisellä tienpinnalla 1.5 m/s².

Laskurin tulokset perustuvat aina siihen, mitkä ovat siinä käytetyt suureet, joten saadut tulokset ovat siis suuntaa antavia ja esimerkinomaisia.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Autoliitto, Autoliiton Ajokoulu, Liikenneturva, Onnettomuustietoinstituutti

a:1:{i:0;s:6:"111289";}