Päivän kuva: yksisuuntainen päättyvä tie, joka on toteutettu lisäksi laittomalla lisäkilvellä

Jälleen on tullut bongattua yksi liikennemerkkijärjestely, jossa ei lähemmin tarkasteltuna ole järkeä.

Moottorissa on viime aikoina ollut esillä muutamia liikennejärjestelyjä, joita tienpitäjä ei ole niin sanotusti miettinyt loppuun asti. Autoliiton resursseilla tällaiset tapaukset saadaan riisuttua lakipykäliä myöten paljaaksi. Onhan niin, että meillä kaikilla on liikenteessä oikeus luottaa siihen, että kaikki liikenteenohjausvälineet on huolella suunniteltu ja laillisesti toteutettu.

Outoja tapauksia on löytynyt jopa kaupungin keskustasta, mutta nyt ollaan vähän harvemmin asutulla alueella. Hyvä niin, koska kaupungin keskustassa tällainen järjestely voisi aiheuttaa enemmänkin polemiikkia.

Kolmeakymppiä kiellettyyn ajosuuntaan?

Tämänkertainen kyseenalainen liikennemerkkijärjestely sijaitsee Janakkalan kirkonkylässä eteläisessä Hämeessä. Alueella sijaitsee merkittäviä muinaismuistoja ja muita matkailunähtävyyksiä, kuten kaksi linnavuorta, Torpparimuseo, polttokenttäkalmisto, ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja sekä keskiaikainen kivikirkko.

Siellä on myös kartanon tiluksia sekä yksityisiä asuinrakennuksia, todennäköisesti myös loma-asuntoja.

Tällä liikennemerkillä matkailijat halutaan pitää pois näiltä yksityisiltä alueilta eli ajatuksena merkin asettamisessa on ollut päättää yleinen tie tähän kohtaan. Kuitenkin kun lakikirja kaivetaan esiin, järjestelystä paljastuu pari aika isoa ongelmaa.

Keihäänkärkenä harhailevia turisteja vastaan tässä liikennemerkkitolpassa on liikennemerkki C17 eli Kielletyn ajosuunnan merkki. Tätä merkkiä ei siis saa sivuuttaa ajoneuvolla (mukaan lukien polkupyörällä ynnä muilla kevyemmillä ajoneuvoilla) eikä raitiovaunulla. Piste. Kielletyn ajosuunnan merkki estää meitä ajamasta tiettyä väylää tiettyyn suuntaan eli se on tarkoitettu estämään esimerkiksi ajaminen yksisuuntaista katua tai vaikkapa moottoritietä väärään suuntaan. Kyse on siis sanalla sanoen elintärkeästä merkistä.

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy tietysti siihen, että mihin ihmeeseen kielletyssä ajosuunnassa tarvitaan nopeusrajoitusta. Aja enintään 30 km/h tähän suuntaan, johon ei saa ajaa.

Nopeusrajoitusmerkin lisäksi tolpasta löytyy myös lisäkilpi, jollainen on nykyisen tieliikennelain mukaan vain yhdessä tietyssä tilanteessa sallittua yhdistää Kielletyn ajosuunnan merkkiin.

Vuonna 2020 voimaan astuneessa tieliikennelaissa todetaan, että "Merkin sivuuttaminen polkupyörällä voidaan sallia lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä 'Ei koske'."

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen selventää kyseisen pykälän tarkoitusta siten, että "lisäkilven 'Ei koske pyöräilijöitä' käyttö on sallittua Kielletyn ajosuunnan yhteydessä, jos halutaan sallia ns. vastavirtapyöräily yksisuuntaisen kadun pääasiallista liikennevirtaa vastaan. Muita lisäkilpiä kyseisen merkin kanssa ei tule käyttää."

Tässä lisäkilvessä kuitenkin puhutaan yksityistiestä ja ajosta kiinteistöille. Tällä tavalla Kielletyn ajosuunnan merkkiin ei tule yhdistää lisäkilpiä, kuten juuri tuli varsin yksiselitteisesti todettua.

Kotiin ajaminen 100 euron sakon arvoinen suoritus?

Toinen ongelma Kielletyn ajosuunnan merkin käytössä tässä yhteydessä paljastuu, kun katsoo kyseistä tietä, Veittostentietä, karttasovelluksesta, kuten Google Mapsista - tämän jutun laadinnassahan ei rikottu lakia ajamalla kiellettyyn ajosuuntaan katsomaan, missä tien toinen pää sijaitsee.

Google Mapsin perusteella tiestä lähtee useampia haaroja talojen pihoille, ja itse runkotie päättyy lopulta lähelle joen rantaa. Toisin sanoen kyseessä on teknisesti päättyvä tie.

Tämän liikennemerkin kera kyseessä on tosin vielä spesifimmin yksisuuntainen päättyvä tie.

Jos sallitaan hiukan huumoria vakavan asian äärellä, yksisuuntainen päättyvä tie voi johtaa korkeintaan autoromuttamolle, koska autolla ei ainakaan voi enää ajaa sieltä pois. Tässä tapauksessa tietä saa kuitenkin ajaa umpikujasta päätielle päin eli jos aletaan oikein hiuksia halkomaan, ajoneuvo pitäisi teknisesti ottaen viedä sinne jollain muulla tavalla - vaikkapa sitä Räikälänjokea pitkin lautalla. Helikopterikuljetuskin toki kävisi laatuun.

Tieliikennelain 166 §:n mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon voidaan Kielletyn ajosuunnan merkin sivuuttamisesta määrätä 100 euron liikennevirhemaksu. Tässä tapauksessa siis ajo tien varressa sijaitseville asuinrakennuksille on satasen sakon arvoinen suoritus.

Ajoneuvolla ajo kielletty olisi kestävämpi ratkaisu

Koko liikennemerkkijärjestelyn järjettömyyden voisi välttää vaihtamalla kielletyn ajosuunnan merkin tilalle Ajoneuvolla ajo kielletty -merkin. Siihen voisi yhdistää laillisesti lisäkilven, eikä se tekisi kyseisestä tiestä yksisuuntaista päättyvää tietä. Toinen vaihtoehto olisi Moottoriajoneuvolla ajo kielletty.

Allekirjoittanut on muutoinkin sitä mieltä, että kielletyn ajosuunnan merkki on sen verran tärkeä merkki estäessään esimerkiksi juuri moottoritiellä ajon väärään suuntaan, ettei sen arvovaltaa tulisi ikään kuin tuhlata muihin kuin välttämättömiin tarkoituksiin.

Lopuksi voi vielä tehdä sellaisen huomion, että sekä kielletyn ajosuunnan merkki että Ajoneuvolla ajo kielletty olivat jo talvisodan aikaisessa tieliikennelaissa samanlaiset kuin nykyäänkin.

Lähde: Autoliitto