Pihtiputaan Keihäsmuseo – lajinsa ainoan museon tulevaisuus on hämärän peitossa

Keihäsmuseo sijaitsee missäpä muualla kuin Pihtiputaalla. Museon tulevaisuus on tosin harmillisesti pian hämärän peitossa.

Suomi on tunnetusti urheiluhullua kansaa. Kenties juuri tästä syystä kotimaan rajojen sisäpuolelta löytyy erilaisia urheilulajeihin keskittyneitä museoita, kuten Hiihtomuseo Lahdessa, Nyrkkeilymuseo ja Jääkiekkomuseo Tampereella, Salibandymuseo Lempäälässä sekä Hevosurheilumuseo Ypäjällä.

Myös suomalaisten rakastamalle keihäänheitolle on omistettu oma museo, joka sijaitsee vähemmän yllättävästi suomalaisen keihäänheiton pyhätössä Pihtiputaalla. Vierailumme Pihtiputaan keihäsmuseoon sattui osumaan samalle ajankohdalle, kun Pihtiputaalla järjestettiin historian 53. Keihäskarnevaalit.

Helppo yhdistää matkataukoon

Pihtiputaan Keihäsmuseo sijaitsee hyvällä sijainnilla aivan nelostien varressa Putaanportin kiinteistöissä. Museo osuu siis näppärästi monen pohjoiseen tai pohjoisesta matkaavan reitille, joten museovierailun voi yhdistää matkanteon välipysäkkeihin.

Museon sijainti on Kultakeramiikan liiketilojen yläkerrassa. Sijaintinsa vuoksi Keihäsmuseon aukioloajat seuraavatkin suoraan Kultakeramiikan myymälän aukioloaikoja.

Mikäli aikaa on käytössä vähän enemmän ja pieni poikkeama ei haittaa, museovierailun jatkoksi soveltuu erinomaisesti lähestulkoon tien toisella puolella reilun kilometrin ajomatkan päässä sijaitseva Pihtiputaan Keihäänheittäjä-patsas, joka mukailee Jorma Kinnusen olympiahopeaheittoa Meksikon olympialaisista vuonna 1968. Patsas on kuvanveistäjä Niilo Rikulan käsialaa ja sijaitsee Pihtiputaan urheilukentän laidalla. Keihäänheittäjä-patsas saapui Pihtiputaalle vuonna 1991 juhlistamaan järjestyksessään 20. Keihäskarnevaaleja.

Kotimaisia ja ulkomaisia keihässankareita

Pihtiputaan Keihäsmuseo on museon mukaan maailman ainoa keihäänheittoon keskittyvä museo. Museon pääpaino on luonnollisesti kotimaisissa keihässankareissa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua ulkomaisten keihäänheittäjien saavutuksiin.

Keihäsmuseossa on esillä erilaisia tunnettujen urheilijoiden varusteita, kuten ennätyskeihäitä ja piikkareita. Esillä on myös palkintoja ja muita muistoesineitä.

Kenties eniten museossa näkyy Kinnusen keihäsperhe isä-Jorman sekä poikien Kimmon ja Jarkon muodossa, kun esillä on useassa polvessa menestyneen urheiluperheen välineistöä ja mitalistoa. Kinnusista voi puhua museossa lähes paikallissankareina, sillä Jorma on syntynyt Pihtiputaalla ja myöhemmin Kinnusen perhe asusti lähistöllä Äänekoskella.

Muutamana nostona museon kokoelmista mainittakoon sattumalta löytynyt Jorma Kinnusen ensimmäinen kotitekoinen keihäs, Janis Lusisin verryttelypuku, Tapio Korjuksen ja Hannu Siitosen piikkarit sekä Tiina Lillakin ja Owe Hohnin maailmanennätyskeihäät.

Keihäsmuseon näyttely on hyvin pitkälle vitriini- ja valokuvapohjainen, eikä kompaktissa näyttelytilassa ole juuri keihäänheitollisia aktiviteetteja museovieraalle. Museo tarjoaa kuitenkin kattavan katsauksen keihäänheiton kehittymisestä urheilulajina 1900-luvun alusta aina tähän päivään saakka.

Museon tulevaisuus vaakalaudalla

Pieniä harmaita pilviä Pihtipuhtaan Keihäsmuseon ylle tuo se seikka, että museon alakerrassa oleva kauppa on laittamassa pillejä pussiin viimeistään heinäkuun 2024 loppuun mennessä.

Koska museo sijaitsee kaupan yläkerrassa ja museon aukioloajat ovat riippuvaisia kaupan aikatauluista, museon aukioloajat ja samalla koko tulevaisuus on tällä hetkellä auki.

Moottori tiedusteli Pihtiputaan kunnan matkailuviestinnältä tietoja Keihäsmuseon tulevaisuudesta. Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen vastasi Moottorille sähköpostitse.

- Keihäsmuseo sijaitsee liiketilan yläkerrassa ja museon aukiolo kytkeytyy tiiviisti alakerran liiketilan aukioloon. Keihäsmuseoa ei pystyttäne pitämään auki, jos alakerrassa ei ole liiketoimintaa.

Pihtiputaan Keihäsmuseon tulevaisuus on siis tällä erää katkolla ainakin nykyisessä sijainnissaan.