Rankat sateet runtelevat tiestöä – elokuu toi vaurioita maanteille, joiden kunto muutoinkin huolettaa

Jo 2,4 miljardiin euroon noussut tiestön korjausvelka saatava kuriin, tähdentää Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Elokuu oli teiden kunnolla kaikkea muuta kuin lempeä ajanjakso. Valtion tieverkostosta vastaava Väylävirasto kertoo, että poikkeuksellisen sateinen elokuu aiheutti monin paikoin vaurioita maanteillä. Sateisen loppukesän seuraukset näkyvät maantieverkolla ympäri maan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi maan länsiosassa ja Lapissa satoi monin paikoin jopa kaksinkertainen määrä vettä tavanomaiseen elokuuhun nähden.

Maanteiden hoidon johtava asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta tuo esiin, että runsaat sateet voivat vaurioittaa nopeasti päällysteitä ja tierakenteita, vaikka maanteiden kuivatukseen olisi satsattukin.

– Esimerkiksi paikkauksia pystytään korjaamaan pysyvästi vasta, kun tiet ovat täysin kuivia, Kärki kertoo.

Rikkoutuneet tienpinnat voivat tarkoittaa painumia, kuoppia, murtumia ja sortuneita reunoja, jotka koettelevat autoilijoiden hermoja, autojen kestokykyä ja ajettavuuden näkökulmasta myös liikenneturvallisuutta. Teiden rikkoutumiset tarkoittavat joskus myös matka-aikojen pidentymistä ja kiertoreittejä.

Sortumia Varsinais-Suomessa

Vähäliikenteisemmällä tieverkolla tulvavedet aiheuttivat osassa maata pahempiakin vaurioita: sortumia tai järveltä näyttäneitä kohtia tiellä oli ainakin Varsinais-Suomessa.

– Teitä jouduttiin sulkemaan tai niiden liikennettä rajoittamaan turvallisuussyistä, ja kunnossapidon urakoitsijat ahersivat väyliä takaisin ajokuntoon parhaansa mukaan. Onneksi pahemmilta henkilövahingoilta vältyttiin teiden sortumisten yhteydessä, läntisen hankinta-alueen kunnossapitoyksikön päällikkö Katja Levola ELY-keskuksesta kertoo.

Ilmastonmuutokseen varaudutaan

”Rankkasateet, tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen edetessä, mikä haastaa teiden kunnossapitoa”, todetaan viraston tiedotteessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ollaan varautumassa, mutta hankalassa tilanteessa, kuten maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta arvioi.

– Tienpitäjälle tilanne on haasteellinen, kun otetaan huomioon myös nykyinen korjausvelka ja kohonneet kustannukset. Ilmastonmuutokseen sopeutumista vahvistavaa työtä ja toimenpiteitä on Suomessa ja Väylävirastossa kuitenkin tehty jo pitkään.

Korjausvelka kasvanut jo 2,4 miljardiin

Suomen tiestön korjausvelan suuruus on noussut jo 2,4 miljardiin euroon.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tuonut useaan otteeseen esiin, että Suomen tiestön kunnon ylläpitäminen vaatii valtiovallalta rahoitustason takaamista, jotta nykyisen tiestön turvallisesta ajettavuudesta voidaan pitää kiinni. Niemisen mukaan tiet ovat olleet liian helppo säästökohde, kuten Moottori kertoi aiemmassa artikkelissaan.

– Sen seuraukset ovat nyt näkyvillä. Päällysteet ovat tien katto. Ja kun katto rupeaa vuotamaan käyvät ongelmat entistä suuremmiksi, korjaukset kalliimmiksi. Teiden pitäminen kunnossa on viisasta kansallisomaisuuden hoitoa.

Maanrakennusalan kustannustason nousu näkyy suoraan myös korjausvelan vähentämiseen tarvittavien toimenpiteiden hinnoissa, arvioi Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman äskettäin Kehä III 3. vaiheen parantamisen avajaisissa. Wihlman toi esiin, että kun kustannustason muutos huomioidaan, on Suomen väylien korjausvelka jo yhteensä noin neljä miljardia euroa, josta tieverkolla 2,4 miljardia ja rataverkolla 1,5 miljardia.

Valtion hallinnoimille päällystetyille maanteille on määritetty korjausluokka sen mukaan, millainen tien merkitys on. Turvallinen liikkuminen turvataan koko tieverkolla, mutta päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat vilkasliikenteiset päätiet. Vähäliikenteisempää tieverkkoa kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto, Autoliitto

a:10:{i:0;s:6:"144329";i:1;s:6:"133495";i:2;s:6:"137557";i:3;s:6:"138683";i:4;s:6:"141441";i:5;s:6:"136401";i:6;s:6:"132267";i:7;s:6:"128135";i:8;s:6:"131217";i:9;s:6:"143974";}

Lue lisää

Kaikki artikkelit

11.3.2025

• Liikennepolitiikka

Isot kaupungit huolissaan – liikenteen kehittämisen rahoitus ei ole riittävää ja näyttää laskevan

11.3.2025

• Uutinen

Holtiton ajelu kuriin, promilleraja sähköpotkulautailuun – tavoitteena kuripaketti 1.5. alkaen

10.3.2025

• Autoilu

Uutta pintaa yli 3 000 tiekilometrille – tiestön nykykunnon ylläpito vaatisi enemmän

7.3.2025

• Liikennepolitiikka

Autoliitto: tavoitteeksi matka-aikojen lyhentäminen – 300 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 300 miljoonaa euroa korjausvelan poistamiseen

6.3.2025

• Päivän kuva

Päivän kuva: tästä lentokoneesta Ilmavoimat sai alkunsa – päivälleen 107 vuotta sitten

6.3.2025

• Autoilu

Täytyykö peltoautokin liikennevakuuttaa? – Näin vastaa asiantuntija

5.3.2025

• Uutinen

Mercedes-Benz -perhe kasvaa lähivuosina – kärkenä 750 km:n sähkö-CLA

5.3.2025

• Sähköautot

Koeistuttu: Volvo ES90 – viisi metriä skandinaavista Premiumia

4.3.2025

• Uutinen

Lusmuilu käy autoilijalle kalliiksi – ennätysmäärä liikennekäytöstä poistettuja ajoneuvoja jäi kiinni rysän päältä