Tästä lentokoneesta Ilmavoimat sai alkunsa – päivälleen 108 vuotta sitten

Ilmavoimien vuosipäivää vietetään maaliskuun kuudentena päivänä. Vuosipäivän taustat ovat vuodessa 1918, Vaasassa ja Thulin typ D -lentokoneessa.

Maaliskuun kuudes päivä on toiminut Ilmavoimien vuosipäivänä vuodesta 1923 asti. Tänä vuonna vuosipäivän pääjuhlallisuuksia vietetään Tikkakoskella. Muita juhlallisuuksia järjestetään myös Vaasassa ja Rovaniemellä.

Juhlapäivään kuuluu luonnollisesti myös ylilennot. Tikkakoskella ja Vaasassa päästään nauttimaan Hawk-ylilennoista, Rovaniemellä ylilennon suorittaa F/A-18 Hornet. Lentotoiminnalla on kuitenkin säävaraus.

Ruotsi valmisti lisenssikoneita

Kuten monilla vuosipäivillä, myös Ilmavoimien vuosipäivällä on oma historiallinen tausta. Ilmavoimien vuosipäivä kuudes maaliskuuta syntyy siitä, että kyseisellä päivämäärällä vuonna 1918 Suomeen on saapunut Ilmavoimien ensimmäinen lentokone.

Ilmavoimien ensimmäinen lentokone tuli Suomeen Ruotsista. Kaksipaikkainen tiedustelukone Thulin typ D on valmistettu Ruotsin Landskronassa, tohtori Enoch Thulinin lentokonetehtaalla. Lentokone on käytännössä lisenssillä valmistettu versio ranskalaisesta Morane-Saunier L -koneesta.

Puurunkoista ja kankaalla verhoiltua lentokonemallia valmistettiin Thulinin tehtailla vuosien 1915–18 välillä kaikkiaan viisi kappaletta. Sisällissodan aikana Suomen Ilmavoimat sai käyttöönsä koneita kaksi kappaletta.

Ensimmäinen lentokone hankittiin levottomaan aikaan

Maaliskuussa 1918 maailmalla elettiin levottomia aikoja, kun ensimmäisenä Suomeen hankittu kone saapui Vaasaan. Ensimmäinen maailmansota oli vielä käynnissä, samalla kun muutama kuukausi aiemmin itsenäistynyt Suomi kävi sisällissotaa.

Sisällissodan alussa Suomen hallituksen joukoilla ei ollut ainuttakaan lentäjää koneista nyt puhumattakaan. Sotilasjohto pyysi apua länsinaapurista, mutta Ruotsin valtio kieltäytyi antamasta apua. Onneksi ruotsalaiset yksityishenkilöt olivat kuitenkin valmiita auttamaan Suomea.

Lopulta Ruotsista saatiin ensimmäinen lentokone, joka tuli lahjoituksena Suomen valkoiselle armeijalle. Lahjoituksen antoi ruotsalainen kreivi Eric von Rosen. Kreivi von Rosen oli myös mukana koneen matkalla Uumajasta Vaasaan. Koneen lensi Suomeen Ruotsin lentojoukkojen luutnantti Nils Kindberg, von Rosenin istuessa tähystäjän paikalla.

Reilut sata vuotta sitten Pohjanlahden ylitys lentokoneella oli lyhyestä, vain reilun tunnin mittaisesta matkasta huolimatta vaarallinen ja uhkarohkea teko. Matkatavaroita koneeseen ei mahtunut, mutta mahdollista pakkolaskua varten mukaan otettiin hieman elintarvikkeita sekä tietenkin pullo konjakkia.

Hakarististä Ilmavoimien tunnus

Kreivi von Rosen jätti Ilmavoimiin myös muutakin perintöä kuin yhden lentokoneen. Lahjoitetun koneen siipiin maalattiin jo Ruotsin puolella von Rosenin onnenmerkkinä toiminut hakaristi, joka tuli myöhemmin Ilmavoimien tunnus. Myöhemmin hakaristi levisi myös armeijan panssaroitujen ajoneuvojen tunnukseksi ennen jatkosodan alkua.

Hakaristi on ikivanha ornamentti, joita on tavattu eri puolilta Eurooppaa ja Aasiaa jopa ennen ajanlaskun alkua. Se on symboloinut mm. auringon kehrää, elämän alkulähdettä, sekä toiminut onnea ja hedelmällisyyttä tuovana merkkinä. Näistä syistä myös kreivi von Rosen merkitsi kaikki käyttöesineensä hakaristillä lentokoneita myöten.

Nykyvalossa katsottuna hakaristi herättää symbolina paljon väkeviä näkemyksiä. Suomen Ilmavoimat otti hakaristin käyttöön jo vuonna 1918, noin viisitoista vuotta ennen Adolf Hitlerin ja natsipuolueen valtaannousua, eikä täten suomalaisella hakaristitunnuksella tai sen valitsemisella ollut mitään tekemistä natsien kanssa.

Hakaristin käytöstä Ilmavoimien koneissa ja Suomen lentomerkissä luovuttiin Lapin sodan loppuvaiheessa huhtikuussa 1945. Myös ilmavoimien yhteyteen kuuluneet ilmatorjuntajoukot sekä panssarijoukot luopuivat hakarististä toisen maailmansodan jälkeen. Vuodesta 1945 alkaen Ilmavoimien tunnuksena on ollut nykyinen pyöreä sinivalkoinen kokarditunnus.

Koneiden käyttöikä jäi todella lyhyeksi

Sisällissodan aikana Suomen valkoisen armeijan kaksi Thulin typ D -konetta tekivät pääasiassa tiedustelulentoja ja propagandalehtisten pudottamista. Myös ensimmäisiä pommituslentoja tehtiin, mutta käsivaralta pudotetut alkeelliset pommit jäivät taisteluiden kannalta merkityksettömiksi.

Molempien Thulin typ D -koneiden käyttöikä jäi lyhyeksi. Suomen Ilmavoimien ensimmäisen lentokoneen, tunnuksella F1 lentänyt kone nimittäin tuhoutui siiven murruttua ilmassa huollon jälkeisellä lennolla. Onnettomuus tapahtui noin kuukausi luovutuksen jälkeen, päivämäärällä 16.4.1918.

Myöskään toinen, tunnuksella F3 lentänyt kone ei ollut yhtään sen onnisempi. Se saapui Suomeen junalla Haaparannan kautta 18.-19.3.1918, mutta se vaurioitui pahasti jo viikkoa myöhemmin maaliskuun lopulla, kun lentokone syöksyi maahan moottoripalon seurauksena. Konetta yritettiin korjata, mutta sillä ei kuitenkaan enää koskaan lennetty.

Thulin typ D -replika Tikkakosken Ilmavoimamuseossa

Lyhyestä käyttöistään huolimatta Thylin typ D on saanut hyvin näyttelytilaa Tikkakosken Ilmavoimamuseossa, sillä museossa on esillä niin F3:n runko, kuin myös replika ensimmäisestä F1-tunnuksen koneesta.

Molemmat koneet sijaitsevat tietenkin heti näyttelyn alkuosassa, sillä koneet on sijoitettu Ilmavoimien historian kannalta kronologiseen järjestykseen. F3:n runkoa pääsee katselemaan lähietäisyydeltä, F1 taas roikkuu museon katossa – joskin museon ylätasanteen ansiosta siihenkin pääsee tutustumaan melko läheltä.

Replikakoneen ympärille on lavastettu tilanne, jossa kaksihenkinen miehistö pudottaa koneesta lentolehtisiä. Replika on rakennettu Ruotsista saatujen alkuperäisten piirustuskopioiden mukaan. Alkuperäistä replikassa on vain sen Thulin A -moottori, joka on ranskalaisen Le Rhone -moottorin lisenssiversio.

Juttua muokattu: Päivitetty vuosiluvut. Artikkeli on julkaistu alun perin 6.3.2025.