Japan Airlines lentää nyt kuukauden ajan joka päivä Helsinkiin Boeing 777-300ER:llä – yhteensä päivittäisiä suoria lentoja Helsingin ja Tokion välillä on peräti kolme edestakaista

Kesäkuun ajan Helsingin ja Tokion välillä on teoriassa yhteen suuntaan enimmillään jopa 886 istuinpaikkaa tarjolla. Rahtia pääkaupunkien välillä voi kulkea yhteensä ainakin 70 tonnia suuntaansa.

Japan Airlines, toinen Japanin kahdesta päälentoyhtiöstä All Nippon Airwaysin ohella, on lentänyt suoria lentoja Helsinkiin jo pitkälle toistakymmentä vuotta.

JAL on jatkanut operointiaan covidin ja Venäjän ilmatilan sulkeutumisen jälkeenkin, ja näkee ilmeisesti Helsinki-Vantaan nyt suorastaan kaikkien aikojen eniten houkuttelevana kohteena, sillä koskaan aiemmin yhtiö ei ole panostanut tähän reittiin siinä laajuudessa kuin kesäkuussa 2026.

Jo viime vuoden kesäkaudelle JAL toi Helsinki-Vantaalle toistaiseksi maailman suurimman kaksimoottorikoneen titteliä kantavan Boeing 777-300ER:n erotuksena pykälää pienemmästä Boeing 787 Dreamlinerista, jolla JAL on lentänyt Helsinkiin aina ennen. Tänä vuonna 777-300ER teki paluun Helsinkiin, vaikka JAL on jo eläköittämässä tätä pidettyä ja luotettua konetyyppiä.

JAL on parhaillaan korvaamassa ikääntyvän Boeing 777-300ER -kalustonsa Airbus A350:n suuremmalla versiolla, A350-1000:lla. Nähdäänköhän se mahdollisesti Helsingissä jo ensi vuonna, kun 777:n poistot etenevät? Saapa nähdä.

Joka päivä kolme lentoa Tokioon

Tokio on Helsingistä operoitavien kaukokohteiden ylivoimainen kuningas, kun JAL muuttaa kesäkuun ajaksi reittinsä normaalin neljän viikkovuoron sijaan päivittäin operoitavaksi. Kun mukaan lasketaan JAL:n Oneworld-kumppani Finnairin kaksi päivittäistä lentoa, kesäkuussa Helsingin ja Tokion välillä on joka päivä yhteensä kolme yhdensuuntaista lentoa.

Lennot jakautuvat siten, että JAL lentää Helsinkiin läheltä Tokion keskustaa sijaitsevalta Hanedan lentoasemalta (JL47/JL48), kuten myös yksi Finnairin lennoista (AY61/AY62), kun taas se toinen Finnairin lento suuntautuu kauempana Tokion keskustasta sijaitsevalle Naritan lentoasemalle (AY73/AY74).

Aikataulullisesti lennot eroavat toisistaan siten, että vaikka kaikki kolme lentoa lähtevät Helsingistä suunnilleen samoihin aikoihin alkuillasta, Finnairin lennot saapuvat takaisin Helsinkiin aamulla tai aamuyöllä, kun taas JAL:n lento laskeutuu Helsinkiin kolmen aikaan iltapäivällä.

Vaikka Japan Airlinesilla on reitillä käytössään Finnairin Airbus A350-900:ää suurempi konetyyppi, on sen 777-300ER:n 244 matkustajan matkustajakapasiteetti itse asiassa Finnairin koneita pienempi.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että JAL:n 777-300ER:t on varustettu harvinaisella ykkösluokalla, bisnesluokkaakin tasokkaammalla matkustusluokalla, joka vie koneesta tilaa. Näistä kansainväliseen liikenteeseen suunnatuista 777-yksilöistä poiketen JAL:lla on käytössään myös erikoisia kotimaan liikenteeseen tarkoitettuja laajarunkokoneita, jotka on puolestaan ahdettu täyteen istuimia.

Kuitenkin, jos vain mekaanisesti lasketaan käytössä olevien koneiden matkustajakapasiteetit yhteen, voidaan Helsingin ja Tokion välillä laskea olevan kesäkuun ajan joka päivä 886 istuinpaikan edestä yhdensuuntaista kapasiteettia, mikäli Finnair käyttäisi molemmilla lennoillaan 321-paikkaisia A350:siään.

Ja kun mukaan lasketaan vielä Finnairin reitit Osakaan ja Nagoyaan, huomataan Suomen ja Japanin välillä olevan yhteensä jopa viisi päivittäistä suoraa lentoa yhteen suuntaan. Se on toki vähemmän kuin ennen covidia, jolloin myös Fukuoka ja Sapporo ehtivät olla Finnairin reittiverkostossa mukana.

Lohet ja kuningasravut maksavat lennon Tokioon

On tunnettu tosiasia, että Finnair pääsee hyödyntämään Tokion-lennoilla japanilaisten persoutta meren antimille.

Finnair Cargon kylmäketjun ylläpitävät puitteet rahdin käsittelylle sekä Airbus A350 -koneiden korkea rahtikapasiteetti mahdollistavat kuuluisien rahtiartikkeleiden, nimittäin norjalaisen lohen ja kuningasrapujen matkaamisen Finnairin matkustajalentojen mukana Japaniin. Merenelävien ja toki muunkin rahdin kate lennolla on selvästi parempi kuin matkustajien, joten voisi sanoa, että kannen alapuolella matkustavat kalat ja äyriäiset maksavat osaltaan kannen yläpuolella istuvien ihmisolentojen lentomatkan.

Tästä taas muistamme laskea, että kolmella päivittäisellä, yhdensuuntaisella lennolla Helsingistä Tokioon on myös melkoinen yhteenlaskettu kapasiteetti rahdin kuljetukselle.

Jos täyteen Airbus A350-900:ään saa lastata Finnair Cargon tietojen perusteella 23 tonnia silkkaa rahtitavaraa ja Boeing 777-300ER:ään laskentatavasta riippuen vähintään saman verran, voidaan mainituksi rahtikapasiteetiksi laskea jopa noin 70 tonnia. Sen verran tavaraa voi siis kulkea päivittäin suorana lentona Helsingin ja Tokion välillä suuntaansa.

Rahdin ohella hyvin merkittävä tekijä kolmen päivittäisen Tokion-lennon kannattavuudessa ovat luonnollisesti myös vaihtomatkustajat molempiin suuntiin.

Lähteet: Japan Airlines, Finnair Cargo