Suomi liittyi mukaan Multi-Role Tanker Transport -ohjelmaan eli pääsee osalliseksi Airbus A330 MRTT:n monipuolisista kyvykkyyksistä, ensimmäistä kertaa myös ilmatankkausmahdollisuudesta

Tämän NATO:n suorituskykyohjelman kautta Suomi on tullut osaomistajaksi Airbus A330 MRTT:lle, joka on yksi maailman johtavista ilmatankkaus- ja erikoiskuljetuskonetyypeistä.

Puolustusvoimat tiedotti juuri äskettäin Suomen liittyneen mukaan NATO:n eurooppalaiseen Multi-Role Tanker Transport -suorituskykyohjelmaan. Ohjelmassa on mukana Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Tšekki eli Suomi on yhdeksäs mukaan liittynyt maa. Ohjelma saavutti täyden operointikyvyn vasta maaliskuussa 2026 eli hanke on vielä aika lailla tuore.

MRTT-suorituskykyohjelmassa on kyse yhdestä konetyypistä, jolla on useampi kyvykkyys. Suomen kannalta kuitenkin tärkein ja ennennäkemättömin kyvykkyys on ilmatankkausmahdollisuus. On toki suomalaisia koneita usein aiemminkin tankattu ilmassa esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tankkerikoneista, mutta MRTT-ohjelman myötä Suomi tuli nyt ilmatankkauskoneen osaomistajaksi, mikä tarkoittaa, että Suomella on käytettävissä lentotunteja Airbus A330 MRTT -koneilla omiin tarpeisiinsa sekä tarvittaessa myös NATO-liittolaismaiden tukena.

Ohjelmassa tulee aikanaan olemaan mukana yhteensä 12 konetta eli enemmän kuin yksi kone jokaista nykyistä osallistujamaata kohti. Kymmenes kone ohjelmaan on määrä saada tänä vuonna ja loput kaksi vuoteen 2029 mennessä. A330 MRTT:n tuotannon tietynlaisiin haasteisiin ja ratkaisuun niihin palataan tämän artikkelin lopussa.

Kun Airbus A330 vetää armeijan harmaat päälle

Periaatteessa lentokoneena Airbus A330 MRTT:ssä ei ole mitään sen kummallisempaa kuin tässä:

A330 MRTT perustuu siis siviilikoneena 1990-luvulta alkaen käyttöönotettuun ja varsin suosituksi nousseeseen Airbus A330 -laajarunkokoneperheeseen, jota on valmistettu sekä matkustaja- että rahtikäyttöön. Finnairilla on käytössään tällä hetkellä yhteensä seitsemän A330-300:a, joka on rungoltaan 4,85 metriä A330-200:ta pidempi, muiden eroavaisuuksien ollessa varsin pieniä. A330 MRTT perustuu tähän rungoltaan noin 58,8-metriseen A330-200:een. Viimeiset siviili-A330-200:t valmistettiin vuonna 2018.

A330 MRTT voi aloittaa elämänsä käytännössä kahdella tapaa. Tehdastilaukset toteutetaan aluksi aivan kuten kaikki siviilikäyttöön tarkoitetut A330:t eli Airbusin Toulousen kokoonpanolinjalta. Sieltä koneet siirtolennetään Getafeen, Madridin liepeille Espanjaan, jossa ilmatankkaustykötarpeisto sekä kaikki muu sotilaskäytön edellyttämä laitteisto niihin asennetaan.

Toinen tapa hankkia A330 MRTT on ostaa jälkimarkkinoilta entinen matkustaja-A330-200 ja toimittaa se Espanjaan konvertoitavaksi. Tätä jälkimmäistä, edullisempaa tapaa ovat hyödyntäneet jo monien maiden ilmavoimat. Viimeksi aivan hiljattain Italia päätti ostaa vanhojen Boeing KC-767 -tankkereidensa tilalle yhteensä kuusi A330 MRTT:tä, jotka konvertoidaan entisistä siviilikoneista.

Airbusin mukaan A330 MRTT -konversio vaatii kaikkiaan noin 16 000 uutta komponenttia siviili-A330:een nähden. Muun muassa uusia johtosarjoja on 450 kappaletta, liittimiä 1 700 kappaletta ja kiinnikkeitä noin 6 000 kappaletta.

Airbusin Espanjan-toimipisteellä on kyky rakentaa vuodessa viisi A330 MRTT:tä. Airbus kertoo, että ensimmäisten noin kymmenen vuoden ja 42 toimitetun koneen kokemuksen myötä MRTT:n toimitusaikaa oli saatu lyhennettyä noin kuukaudella. Tällä hetkellä Airbus on toimittanut näitä jo 66 kappaletta.

Tankkaa tai tule tankatuksi

A330 MRTT:n kruununjalokivi on totta kai ilmatankkausmahdollisuus. Kone voi sekä tankata muita koneita kahdella tapaa että tulla itse tankatuksi ilmassa.

A330 MRTT voi tankata toisia koneita takarungossaan sijaitsevalla puomilla, tai kuten Airbus sitä kutsuu, Aerial Refuelling Boom Systemillä. Puomi lasketaan erillisestä ilmatankkausohjaamosta (Air Refuelling Console) käsin ohjaamalla alas, kun vastaanottava kone on lentänyt tarpeeksi lähelle tankkeria, hieman sen alapuolelle ja taakse. Puomin vastinpari vastaanottavassa koneessa on sen rungon päällä sijaitseva ilmatankkausaukko.

Toinen tapa, jolla A330 MRTT voi tankata toisia koneita, on siipien kautta. A330 MRTT:n siivet ovat itse asiassa läheistä sukua A330:n nelimoottorisen sisaren, A340:n siiville. Näin ollen paikoilla, joissa A340:ssä olisivat uloimmat moottorit, A330 MRTT:ssä sijaitsevatkin ilmatankkausletkut. Siivissä on myös A340:n vahvistukset. Letkujen kautta tankkaaminen mahdollistaa esimerkiksi kahden hävittäjäkoneen olemisen yhtä aikaa tankattavina, kun taas puomille pääsee vain yksi kone kerrallaan. Toisaalta letkujen kautta tankkaaminen on jonkin verran hitaampaa ja epätarkempaa. Tämän vuoksi siipiletkutankkaus edellyttää myös vastaanottavalta koneelta jonkinlaista sondia, joka työntyy koneen rungosta kohti ilmatankkausletkua.

Airbus A330 MRTT:n mahtuu yhteensä 111 000 kiloa polttoainetta.

Tämä A330 on myös George Clooneyn mieleen

Ilmatankkausmahdollisuuden lisäksi Multi-Role Tanker Transport tarkoittaa myös muunlaisia ilmakuljetuskyvykkyyksiä.

Ensinnäkin A330 MRTT voi toimia joukkojen tai henkilöstön kuljettamiseen tarkoitettuna mannertenvälisenä matkustajakoneena, aivan kuten siviili-A330. Koneeseen mahtuu esimerkiksi kahden luokan konfiguraatiossa Airbusin mukaan 268 henkeä. Koneella voi toimittaa myös VIP-kuljetustehtäviä. Itse asiassa jopa Ison-Britannian kuningasperhe käyttää VIP-konfiguroitua A330 MRTT:tä joillakin virallisilla edustusmatkoillaan.

Rahtiakin A330 MRTT pystyy kuljettamaan tarvittaessa useiden kymmenien tonnien edestä sekä siviililentoliikenteen käyttämillä ULD-ruumakonteilla että sotilaskäyttöön tarkoitetuilla konteilla.

Lisäksi, mistä Suomikin on erityisen kiinnostunut A330 MRTT:ssä, kone pystyy toimimaan sairaankuljetus- eli medevac-tehtävissä. Koneeseen mahtuu tarvittaessa jopa 130:t NATO-paarit.

Lisäksi, koneen runkoon mahtuu henkilöstöineen yhden sijaan peräti kaksi teho-osastoa.

Tärkeä seuraava askel: A330 MRTT+

Kuten aiemmin tuli todettua, Airbus on vuonna 2018 lopettanut A330 MRTT:n perustana toimivan A330-200-liikennekoneversion tuotannon.

Alkuperäisen A330:n tuotanto lopetettiin, koska Airbus oli lanseerannut siitä merkittävästi päivitetyn uuden version, kauppanimeltään A330neo:n. A330neo on Boeing 787 Dreamlinerin pienempiä versioita vastaan kilpailemaan luotu konetyyppi, jossa on alkuperäiseen A330:een verrattuna muun muassa uudet, taloudellisemmat ja hiljaisemmat Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit, uudelleensuunnitellut siivet sekä parannellut avioniikkajärjestelmät.

A330neo on saanut mukavasti tilauksia, ja Airbusin A330-tuotantolinja Toulousessa valmistaakin nyt pelkästään sitä.

A330neo:n tiiviin tuotantotahdin seasta on toki mahdollista ottaa tuotantoslotteja myös "A330-200:lle", kun ollaan valmistamassa A330 MRTT:tä. Airbusin mukaan tämä on kuitenkin hyvin rajoitettu mahdollisuus esimerkiksi siitä syystä, että alkuperäisen A330:n ja A330neo:n avioniikkajärjestelmät eroavat niin merkittävästi toisistaan, ja koska versioissa on erilaiset moottorit. Jokainen A330 MRTT siis toisin sanoen kuormittaa A330neo:n tuotantolinjaa.

Yksi ratkaisu on toki konvertoida matkustajakäytöstä poistettavia A330-200:sia MRTT:ksi, jolloin tehtaan ei tarvitse tehdä uusia koneita, mutta tälläkin on rajansa. Ensinnäkin konversiolle otollisia koneyksilöitä on rajallinen määrä, ja toisekseen nekin koneet vanhenevat koko ajan. Ilmatankkauskonetta ei välttämättä haluta tehdä suunnitellun käyttöikänsä loppumetreillä olevasta koneyksilöstä.

Luonnollinen jatkumo ja kestävä ratkaisu onkin tehdä A330neo:sta MRTT:n uusi versio. Sellainen lanseerattiin markkinoille vuonna 2024, ja se kantaa nimeä Airbus A330 MRTT+. Ensimmäinen A330 MRTT+ on määrä ottaa käyttöön vuonna 2029, Thaimaan kuninkaallisten ilmavoimien toimiessa ensimmäisenä operaattorina.

A330 MRTT+ perustuu nykyistä A330 MRTT:tä vastaavasti siviilikoneen lyhyempään runkoversioon, tässä tapauksessa A330-800:aan (neo), joka on noin puolen metrin tarkkuudella saman pituinen kuin alkuperäisen mallisarjan A330-200. A330 MRTT+ pystyy samoihin suoritusarvoihin ja kyvykkyyksiin kuin nykyinen MRTT, mutta se tekee sen 8 prosenttia pienemmällä polttoaineen kulutuksella.

Suurin haaste MRTT+:n kehitystyössä ovat olleet siivet. A330neo:lla ei ole ollut enää parinaan nelimoottorista vastinetta, joten sen siipiin tarvittavat vahvistukset sekä ilmatankkausvälineistö on täytynyt suunnitella niin sanotusti pitkästä.

Lähteet: Puolustusvoimat, Airbus, Simple Flying, Flightglobal