Sähköautot ovat onnettomuustutkinnassa yllättävä, jopa hengenvaarallinen turvallisuusriski

Sähköautot tuovat uudenlaisen haasteen liikenneonnettomuuksien tutkintaan, sillä auton korkea sähköjännite voi olla jopa hengenvaarallinen.

Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain yli 200 ihmistä. Jokainen kuolemaan johtanut onnettomuus myös tutkitaan tarkoin. Onnettomuustutkinnassa selvitetään onnettomuuden kulku sekä sen riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet. Onnettomuustutkinta ei kuitenkaan ota kantaa onnettomuuden syyllisyys- tai korvauskysymyksiin.

Onnettomuuksien tutkinnasta vastaavat alueelliset tutkijalautakunnat, joita toimii eri puolilla Suomea yhteensä 20. Jokaisessa tutkijalautakunnassa on eri alojen ammattilaisia, niin poliiseja, lääkäreitä kuin ajoneuvojen ammattilaisia sekä käyttäytymistieteilijöitä.

Tutkijalautakuntien jäsenillä on oikeus tehdä tutkimuksia onnettomuuspaikalla, tarkastaa ajoneuvoja ja saada tietoja viranomaisilta onnettomuuden taustojen selvittämiseksi. Eri jäsenten tutkinnan tiedot kootaan tutkinnan lopuksi yhteen ja tehdään onnettomuudesta tutkintaselostus.

Jo 350 tutkittua onnettomuusautoa

Oululainen Tapio Kyngäs työskentelee autotekniikan lehtorina ja onnettomuustutkinnassa hän on ollut mukana jo 25 vuotta. Kyngäs on tutkinut noin 350 onnettomuusautoa.

– Onnettomuuspaikalla valokuvaan auton ja ympäristöä. Usein ajoneuvo kuljetetaan jatkotutkimuksia varten korjaamolle tai muulle yhteistyökumppanille, missä sitä voidaan nostaa, ja mistä löytyy testauskalustoa. Autosta tutkitaan renkaat, jarrut, alusta ja hallintalaitteet sekä tietysti turvavyöt ja muu turvatekniikka. Lisäksi etsin, löytyykö autosta esimerkiksi alkoholia tai lääkkeitä, tai näkyykö siinä henkilöiden iskeytymisjälkiä, Kyngäs kertoo.

Sähköautot asettavat erityisiä haasteita

Viime vuosina onnettomuuspaikalla toimimiseen on tullut uusi haaste: sähköautot. Sähköautojen korkeajännite voi olla jopa hengenvaarallinen onnettomuustutkijoille sekä pelastushenkilökunnalle. Sähköauton ajoakun korkean jännitteen lisäksi vaaraa aiheuttavat onnettomuuden seurauksena mahdollisen akkupalon synnyttämät erittäin myrkylliset kaasut. Vuosittain onnettomuustutkintalautakunnat tutkivat viidestä kymmeneen sellaista onnettomuutta, jossa osallisena on ollut sähkö- tai hybridiauto.

Sähköisten ajoneuvojen määrän lisääntyessä liikenteessä nousee niiden määrä myös onnettomuuksissa. Tapio Kyngäs on paneutunut asiaan perinpohjaisesti, sillä sähköautojen onnettomuustutkinta oli hänen opinnäytetyönsä aiheena ammattikorkeakoulun jatko-opinnoissa.

– Sähköautojen kohdalla valmisteleva työ ennen onnettomuustutkintaa voi olla aika iso. Esimerkiksi tietty ajoneuvotyyppi voi lähteä itsekseen liikkeelle, joten auton käynnistyminen täytyy estää. Lisäksi vaaraa aiheuttavat mahdollisen akkupalon synnyttämät erittäin myrkylliset kaasut. Tärkeintä kuitenkin on varmistaa ajoneuvon jännitteettömyys, ja se on ammattilaisen tehtävä. Onnettomuustutkijan täytyy itse kuitenkin pystyä varmistamaan, että se on tehty asianmukaisesti. Aina näin ei ole, Kyngäs toteaa.

Yhteiset pelisäännöt puuttuvat

Vaurioituneen ajoneuvon kanssa voi operoida useita eri toimijoita. Kyngäksen mukaan tietämys sähköautoista ja niiden erityisvaatimuksista on merkkiliikkeissä hyvällä tasolla, mutta riski piilee yleiskorjaamolla, hinauspalveluissa ja realisoijien kohdalla. Lisäksi yhteiset, turvallisuuden varmistavat pelisäännöt sähköajoneuvojen osalta puuttuvat kokonaan.

Tapio Kyngäs onkin erityisen huolissaan sähköautojen aiheuttamasta vaarasta ja hän toivookin yhteisiä, turvallisuuden varmistavia pelisääntöjä kaikille sähköautojen kanssa toimiville.

– Sähköautojen kanssa toimiville on räätälöity oma koulutus, mutta koulutusvelvoitteen täyttämistä ei valvota mitenkään. On todella tärkeää ymmärtää, mitkä ne korkeajännitteiset osat autossa ovat, koska nykyään et voi tietää, onko ajoneuvo tehty vaarattomaksi. Jotta kaikki toimijat tietäisivät, mikä tilanne kunkin auton osalta on, pitäisi olla yhteinen tapa merkitä, onko se tehty jännitteettömäksi. Se voisi olla vaikka autoon liimattava tarra, Kyngäs ehdottaa.

Uusissa autoissa hyvät turvavarusteet

Uudempien, 2000-luvulla tehtyjen autojen rakenne on törmäystestien myötä kehittynyt sellaiseksi, joka suojaa hyvin matkustajia. Ajoneuvot laitteisto myös kerää ja tallentaa yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi turvajärjestelmien toiminnasta ja kuljettajan reaktioista onnettomuustilanteessa ja ennen sitä.

– Muistan onnettomuuden, jossa uudempi auto törmäsi 90-luvulla tehtyyn autoon. Vanhemmassa autossa olleet menehtyivät kaikki, kun uudemmassa autossa kuskilta nyrjähti vain nilkka, kuvailee Kyngäs.

Onnettomuustutkinta noudattaa tiedon keräämisessä vakioitua menetelmää. Tasalaatuinen ja kattavasti kerätty aineisto antaa mahdollisuuden hyödyntää tietoa mahdollisimman tarkasti tutkinnan edetessä. Tutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen. Kyngäs sanoo, että petrattavaa olisi etenkin tienkäyttäjien asenteissa.

– Monia asioita on saatu parannettua, esimerkiksi liikenneinfrassa on poistettu näköesteitä ja muutettu kevyen liikenteen väylän paikkaa turvallisemmaksi. Myös autojen turvallisuus on kehittynyt huimasti, mutta ei auta, jos auto on turvallinen, jos kuljettaja "ulosmittaa" turvallisuuden omilla toimillaan. Se, mikä on pielessä, on asenne – yleinen koheltaminen ja toisten huomiotta jättäminen. Jos yhden asian saisin tehdä liikenneturvallisuuden hyväksi, niin se olisi ehdottomasti päihdelukko autoihin. Päihteet ovat tänä päivänä liian usein osatekijänä onnettomuuksissa, Kyngäs toteaa.

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti