Kuka saa korjata käytetyn sähköauton ajoakkuja – ja koska akku muuttuu jätteeksi?

Autoliitto: Jos ajoakun korjaaminen on vaikeaa, kallista tai sääntelyn vuoksi epävarmaa, riski siirtyy auton omistajalle ja näkyy autojen hinnoissa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso ponnisti jalkeille tarpeellisen tilaisuuden 15.9. Pikkuparlamentin kansalaisinfo -tilassa, jossa puhuttiin autokierrätyksestä ja erityisesti sähköautojen ajoakkujen kierrättämisen vaatimuksista sekä ajoakkujen korjaamisen ehdoista ja velvoitteista.

Puhetta ja erilaisia näkemyksiä aiheesta riitti runsaasti. Puolitoistatuntisen keskustelutilaisuuden perusteella tilanne on vähintäänkin kehittyvä ellei peräti sekava.

Osallistujissa oli kansanedustajien ohella Suomen Autokierrätys Oy, Autotuojat ja teollisuus ry., Kierrätysteollisuus ry., Suomen Romukauppiaiden Liitto ry., Traficom, Suomen Autopurkamoliitto ry., Autoalan Palvelutuottajat ry. sekä Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto ry.

Yksi taho puuttui

Laakso oli tyytyväisillä mielin, että tupa oli lähes täynnä alan vaikuttajajärjestöjä ja viranomaisia. Yhtä kutsuttua tahoa Sheikki Laakso kuitenkin kaipaili ja kiristeli hampaitaan.

– Aika isona pettymyksenä on, että Lupa ja valvontavirasto ilmoitti, ettei heillä kukaan kerkeä tänne tulla.

Tilaisuuden keskiössä oli pohtia nykyistä ja lähitulevaisuuden autokierrätyksen järjestelmää ja sitä suitsivia säädöksiä.

Laakso kertoi tilaisuuden tavoitteeksi myös selvittää alan toimijoiden näkemyksiä siitä, tukevatko nykyiset tulkinnat ja toimet autojen kierrätystä sekä otetaanko niissä riittävästi huomioon suomalainen autoharrastuskulttuuri. Keskustelun aiheina oli myös se, millaisia vaatimuksia kierrätysosien käyttö asettaa jatkossa korjaamoille ja kyetäänkö nämä vaatimukset täyttämään.

Koska ajoakku muuttuu jätteeksi?

Kiihkeimmät ja kiinnostavimmat keskustelut kiteytyivät käytettyjen sähköautojen ajoakkujen korjattavuuden ympärille ja kysymyksiin, milloin käytetty ajoakku on käyttöikänsä päässä eli jätettä ja kuka sen määrittelee, onko ajoakku jo jätettä?

Keskeinen kysymys koskee myös sitä, kuka saa ja osaa korjata käytetyn ajoakun käyttökelpoiseksi varaosaksi ja kuinka painavia velvoitteita tähän korjaustoimintaan kohdistuu, jotta voidaan varmistaa, että akku on korjattu paitsi toimivaksi niin myös turvalliseksi.

Moottori: ”liian paljon epätietoisuutta”

Moottorin pääkirjoitus otti vastikään kantaa asiaan kiteyttämällä: ”Kuluttajan – ja ympäristön – etu on, että uuden vaativan tekniikan osalta löydetään tapoja korjata ja jatkaa kalliiden järjestelmien elinikää turvallisesti. Se vähentää uuteen autoon investoivan kuluttajan riskiä, mutta samalla myös käytetyn sähköauton hankinnan riskit vähenevät.”

Kyse on merkittävistä eurosummista, sillä ajoakku on sähköauton kallein yksittäinen osa: uusi akku maksaa valmistajasta riippuen hyvinkin 10 000–100 000 euroa.

Pääkirjoituksessa penättiin nykytilaan selvyyttä.

”Tällä hetkellä markkinoilla on liian paljon epävarmuutta ja suoranaista epätietoisuutta. Se ei ole kenenkään etu. Julkiselta virastolta on nyt vaadittava ripeää paneutumista korkeajännitejärjestelmien korjattavuuteen liittyvien epäselvyyksien ratkomiseen. Traficomin tehtävänä on etsiä vastaukset kuluttajien tai kaupallisten toimijoiden esiin nostamiin epäselvyyksiin. Tarvitaan ohjeistusta ja valvontaa, mutta tarvitaan myös kuluttajan edun huomioimista.”

Sheikki Laakson tilaisuudessakin mukana ollut Traficomin ylijohtaja Kimmo Pylväs vastasi Moottorin pääkirjoitukseen toteamalla, että ”Kuluneen vuoden aikana olemme käyneet laajasti niin ajovoima-akkujen kuin korkeajännitejärjestelmien korjaamiseen liittyvää keskustelua keskeisten alan sidosryhmien kanssa kentältä viranomaisiin. Näissä keskusteluissa olemme kuulleet niin kentän näkemyksiä ja tarpeita sekä jakaneet itse tietoa korjaamiseen liittyvästä lainsäädännöstä.”

Nopeita ratkaisuja ei luvassa

Pylväs muistuttaa, että ajovoima-akkujen korjaustoimintaan vaikuttaa merkittävästi EU:n akkuasetus, jonka valvontaviranomaisena toimivat Lupa- ja valvontavirasto ja Tukes.

”Olemme yhteistyössä heidän kanssaan valmistelleet ohjetta akkujen käsittelyä ja uudelleenkäyttöä varten.”

Traficomin käymissä sidosryhmäkeskusteluissa on noussut esille ajatus sähköautokorjaamoiden luvanvaraisuudesta.

”Myös me Traficomissa näemme sen yhtenä mahdollisena keinona selkiyttää tilannetta. Asiaan liittyy kuitenkin paljon selvitettävää, lisäksi lakimuutokset olisivat tarpeen niin Suomen lainsäädännössä kuin EU:n tasolla. Nämä eivät ole nopeita prosesseja.”

Autoliitto: ajoakkujen korjattavuus taattava

Autonkäyttäjien etujärjestö eli yli 130 000 jäsenen Autoliitto on tuonut esiin sen, että Lupa- ja valvontaviraston, Tukesin ja Traficomin yhteisen ohjeen mukaan ajoneuvon ajoakun kunnostaminen on korjaamista, jos työssä noudatetaan valmistajan ohjeita. Ilman valmistajan ohjeita työ voidaan tulkita uudelleenkäytön valmisteluksi tai uudelleenvalmistukseksi, joihin liittyy selvästi tavallista korjaamista enemmän velvoitteita.

Jos korjaamisen rajat määräytyvät valmistajan ohjeiden perusteella, autonvalmistajien on Autoliiton mukaan myös tarjottava riippumattomille korjaamoille riittävät tekniset tiedot ja diagnostiikkamahdollisuudet kohtuullisin ehdoin.

Väkevästi suosittu kansalaisaloite

Samoilla linjoilla oli kokkolalainen autokorjaamoyrittäjä Jesse Haapala, joka edusti keskustelutilaisuudessa Autoalan Palvelutuottajia eli Suomen suurinta autoalan jälkimarkkinayritysten etujärjestöä.

Haapala on myös yksi puuhataho syyskuun alussa julkaistun kansalaisaloitteen takana, joka vastustaa viranomaisten heinäkuussa julkaisemaa akkuasetuksen tulkintaa, joka Haapalan näkemyksen mukaan uhkaa tehdä riippumattomilla korjaamoilla akkujen korjaamisesta lähes mahdotonta. Aloite ylitti eduskuntaan etenemiseen vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan vuorokaudessa.

– Yritystoimintamme keskiössä on löytää ratkaisuja, jotta auton elinkaarta voidaan pidentää – jos se vain on järkevää ja löytää auton omistajan kanssa ratkaisut, Haapala taustoittaa.

Autojen sähköistyessä eri komponenteista tulee Haapalan mukaan kalliimpia ja kalliimpia, eikä välttämättä enää voida vaihtaa yksittäisiä osia vaan osakokonaisuuksia.

– Tämän takia käytettyjen osien käyttäminen tulee entistäkin arvokkaampaan rooliin. Uusien osien saatavuudessa voi olla haasteita tai uusien osien hinta kipuaa niin korkeaksi, ettei korjaaminen ole enää järkevää.

Tämä johtaisi Haapalan mukaan siihen, että auton – kuten sähköauton – elinkaari päättyisi ennenaikaisesti. Ja se olisi sääli kaikkien osapuolten eikä vähiten luonnon ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Ajoakuissa on arvoa myös arvokkaiden maametallien näkökulmasta.

Siirtyykö riski auton omistajalle?

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tuonut esiin, että jos ajoakun korjaaminen on vaikeaa, kallista tai sääntelyn vuoksi epävarmaa, riski siirtyy auton omistajalle ja näkyy autojen hinnoissa. Epävarmuus voi samalla jarruttaa autokannan uudistumista.

– Sähköauton ostajaa mietityttää, mitä tapahtuu, jos kallis ajoakku vaurioituu. Jos vähäinenkin vaurio voi tehdä autosta taloudellisesti korjauskelvottoman, vaikutukset näkyvät väistämättä käytettyjen sähköautojen kysynnässä ja arvossa.

Moottori kirjoitti kattavasti kuukausi sitten sähköautojen takuuehdoista, johon akkujen kunto liittyy olennaisesti. Artikkelin otsikkona oli Sähköautojen takuut: Sama lupaus, eri suoja.

Ei EU-tasoa tiukempaa!

Autoliiton näkemyksen mukaan viranomaisten pitää ratkaista tulkinnat, eikä jättää niitä korjaamoille.

”Viranomaisohjeessa vaurioituneen akun turvallisuus sidotaan vahvasti valmistajan ohjeisiin. Esimerkiksi vakuutusyhtiön lunastaman vaurioituneen ajoneuvon ajoakku voidaan ohjeen mukaan katsoa jätteeksi, jos korjaamisessa ei noudateta valmistajan ohjeita.”

Autoliito tuo esiin, että tämä tulkinta vaikuttaa kansainvälisessä vertailussa tiukalta.

”Suomen ei pidä tehdä sähköautojen korjaamisesta kansallisella tulkinnalla vaikeampaa kuin EU-lainsäädäntö edellyttää. Viranomaisten on ratkaistava epäselvät rajanvedot eikä siirrettävä tulkintariskiä yksittäisille korjaamoille.”

Mahdollista palauttaa käyttöön

Suomen Autokierrätys Oy puolestaan toi tuoreessa ulostulossaan esiin, että uuden akkuasetuksen mukaan jätteeksi määritellyt akut on mahdollista palauttaa käyttöön uudelleenkäytön valmistelun kautta.

– Tällä hetkellä valmistelemme uusia yhteistyösopimuksia Tier 1 ja Tier 2 -tason toimijoiden kanssa, toimitusjohtaja Juha Kenraali kertoo.

Hän uskoo uusiin liiketoimintamalleihin.

– Akkuasetus on kuitenkin ollut voimassa jo kolme vuotta ja tuottajavastuun toimeenpanon osalta jo yli vuoden, joten olisi ihme, jos muualla (kuin Suomessa) ei myös herättäisi.

Syntyykö ajoakkujen markkinoita Suomeen?

Suomen Autopurkamoliittoa keskustelutilaisuudessa edusti yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Kari Laine.

– Prosessit ovat valmiita siihen, että ajovoima-akkuja voidaan turvallisesti käsittelemään, Laine vakuutti.

Autopurkamoliiton kotisivuilla julkaistiin elokuun lopussa seikkaperäinen tiedote otsikolla ”Ajoneuvojen käsittelijät vaativat EU:lta ja kotimaiselta ympäristöhallinnolta selkeyttä: korjauskelpoiset sähköautojen akut ovat päätymässä jätteeksi aivan turhaan.”

Tiedotteessa tuodaan esiin, että kun sähköauto vaurioituu tai poistuu liikenteestä, sen akku voi olla edelleen käyttökelpoinen, korjattavissa tai soveltua varaosaksi. Ongelman ydin on, että kun sähköauto luovutetaan romutettavaksi, myös siitä irrotettu käyttökelpoinen akku voidaan tulkita automaattisesti jätteeksi.

”Samalla akun testaus, korjaus tai luovutus varaosaksi voi muuttua viranomaistulkinnan takia uuden tuotteen markkinoille saattamiseksi, jolloin korjaamolle syntyy valmistajaan rinnastuvia vastuita.”

Ala on huolissaan siitä, että jos korjauskelpoisia akkuja ei saa hyödyntää eikä Suomeen synny ajovoima-akkuihin varaosamarkkinaa, yhä useampi muuten liikennekelpoinen auto voi päätyä ennenaikaisesti jätekäsittelyyn. Tiedote myös tähdentää, että korjaus, uudelleenkäyttö ja kierrätys eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan saman arvoketjun peräkkäisiä vaiheita.

Tämän viikkoisessa keskustelutilaisuudessa tuli myös esiin, että selvyyttä haetaan lähitulevaisuudessa, kun ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) jalkeille kutsuma pyöreänpöydän tilaisuus alan toimijoiden järjestetään.