Saksassa yli 10 miljoonaa huonokuntoista autoa – ja autojen keski-ikä nousee rajusti

Henkilöautojen keski-ikä Saksassa on noussut nopeasti 9,5 vuoteen.

Henkilöautojen keski-ikä Saksassa on noussut nopeasti 9,5 vuoteen tänä vuonna, kun vielä vuonna 2010 keski-ikä oli 8,1 vuotta. Vuoden 2019 alussa noin 40 prosenttia Saksan 47,1 miljoonan henkilöauton kannasta on yli 10 vuotta vanhoja.

Mielenkiintoista on, että vuonna 1960 henkilöautojen keski-ikä oli vain 3,7 vuotta ja vuonna 2000 6,9 vuotta. Autot ovat Saksan liikenteessä entistä pitkäikäisempiä. Vuonna 1965 henkilöauton keskimääräinen romutusikä oli 8 vuotta, mutta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 2015 romutusikä oli noussut 18 vuoteen – siis yli kaksinkertaistunut!

Katsastuksissa tulee hylkyjä

Saksassa henkilöautojen ikääntyminen ja puutteet auton hoidossa näkyvät korkeina hylkäysmäärinä. TÜV-määräaikaiskatsastusten hylkäysprosentti nousi 21,5 prosenttiin. Lisäksi 0,1 prosenttia autoista laitettiin heti ajokieltoon. Edellisessä raportissa hylkäysprosentti oli 21,2. Hylkäysmäärät kasvavat merkittävästi autojen ikääntyessä: 2–3-vuotiaista hylätään keskimäärin vain 5,8 prosenttia, mutta 8–9-vuotiaista 22,5 ja 10–11-vuotiaista 28,2 prosenttia.

Hylkäystilastojen mukaan reilu viidennes (21,5 prosenttia) Saksan 47,1 miljoonasta henkilöautosta on heikossa kunnossa. Se merkitsee yli 10,1 miljoonaa huonokuntoista henkilöautoa Saksan rekisterissä ja liikenteessä.

Laatuerot näkyvät nuorimmissa

Automallien laatuerot näkyvät selvimmin nuorimmassa ikäryhmässä. Pääosa kilometreistä tai jopa kaikki on ajettu takuuaikana – takuun pituudesta riippuen.

Vanhemmissa ikäryhmissä auton kuntoon vaikuttavat automallin laadun ohella lisäksi käyttäjän huolellisuus, määräaikaishuoltojen teettäminen, vikojen korjauttaminen, ajo-olosuhteet, ajotapa, kuormitus sekä erot eri mallien ajomäärissä.

Kalliita urheilu- ja edustusautoja huolletaan ja puunataan huolellisemmin kuin halpoja pikkuautoja.

Huolloista tinkiminen kostautuu

Etenkin lama-aikoina osa autonkäyttäjistä tinkii määräaikaishuolloista: vaihdatetaan vain öljyt ja suodatin. Silloin esimerkiksi alustan, pyöräntuennan, ohjauslaitteiden, jarrujen ja pakoputkiston kunto jää tarkistamatta. Ajan mittaan tämä huolimattomuus voi aiheuttaa merkittäviä vikoja, mikä merkitsee vaaraa liikenneturvallisuudelle ja haittaa ympäristölle.

Yhteiskäyttöautojen kunnossa suuria eroja

Myös yritysten työkäytössä olevien ”yhteiskäyttöautojen” kunnossa ja huolenpidossa voi olla suuria eroja. Toiset yritykset motivoivat käyttäjiä pitämään auto kunnossa. Firmat satsaavat autojen kuntoon ja huolenpitoon, mitä myös valvotaan tehokkaasti. Toisissa yrityksissä valvonta voi olla retuperällä.

Ajan mittaan autojen kunto repsahtaa ja niissä voi olla merkittäviä vikoja, kun kukaan ei oikein tunne vastuuta yhteiskäyttöauton kunnosta.

Määräaikaiskatsastus on liikenneturvallisuustyötä

Määräaikaiskatsastus on välttämätön, jotta huonokuntoiset autot saadaan korjattua tai pois liikenteestä. Puolueeton määräaikaiskatsastus on merkittävää liikenneturvallisuustyötä. Huonoja ja keliin sopimattomia renkaita lukuun ottamatta teknisten vikojen osuus onnettomuuksien syynä on hyvin vähäinen – kiitos määräaikaiskatsastuksen.

Katsastuksessa havaitut viat ovat erilaisia kuin tielle pysäyttävät tekniset viat. Joka kolmas automatkan keskeytyminen johtuu akkuongelmasta, paljastuu saksalaisen autoilijajärjestö ADACin kattavasta tiepalveluraportista. Akku- ja sähkölaiteviat muodostavat yli puolet auton tielle jättävistä teknisistä vioista.

Teksti: Timo Turkula Lähteet: TÜV-katsastusraportti 2020, ADAC Kuvat: Moottorin arkisto