Maistiainen: Smart #3 – mutta mitä tapahtui Smartille?

Smart on kasvanut miniauto-statuksesta täysikokoiseksi autoksi. Voisi sanoa, että kyseessä on melkein Mercedes-Benz. Mutta ei sitten kuitenkaan.

Smart on nimennyt uutuusmallinsa nuorisolaisesti hästägein. #1 ja #3 ovat molemmat täyssähköautoja, ja varsin suorituskykyisiä sellaisia. Molemmat ovat myös selkeästi suurempia kuin menneen ajat Smartit.

Smartin hyttiin mahtuu istumaan mukavasti neljä aikuista, eikä varsinaista tilanahtautta tarvitse kokea. Kyseessä on ensimmäistä kertaa auto, joka ei kerää pienen kokonsa vuoksi säälillä kuorrutettuja hymyjä. Se on samaan aikaa hyvä ja huono. Smartin suurin erottuvuustekijä on kateissa.  

#3 on tehty samalle pohjalevylle Volvo EX30:n kanssa. Vaikka Smart operoi Mercedesin brändin alla, on Kiinayhteys ilmeinen. Smartin omistuksesta puolet on Geelyllä, joka siis omistaa myös Volvon. Siitä syystä autolla on paljon yhtäläisyyksiä Moottorin käyttötesti-Volvon kanssa.

Kolmos-Smartin jännittävin versio on nelivetoinen Brabus, joka tarjoutui myös koeajettavaksi. Kyseessä on hävyttömän tehokas pieni sähköauto. Molemmilla akseleilla omat sähkömoottorinsa. Takamoottori puskee 272 hevosvoiman (200 kW) teholla ja etupyörille jätetään 156 hevosvoimaa (115 kW).

Yhteensä tehossa päästään 428 hevosvoimaan ja väännössä 584 Nm:iin. Moista tehoreserviä tapaa etenkin tässä luokassa harvoin. Brabus siis tarkoittaa suorituskykyä myös uuden Smartin kohdalla. Muuten virityspajan nimi tuntuu olevan hieman päälle liimattu.

Nopea lataus pelastaa syöpön

Tehomallin akku on 64 kWh kokoinen, mikä takaa kohtuullisen toimintamatkan. WLTP-vertailuluku on tasan 400 kilometriä. Keskikulutus sadalle kilometrille on 17,9 kWh, mikä on kokoluokka huomioiden kova. Toisaalta se ei yllätä, sillä voima tarvitsee energiaa.

Onneksi lataaminen tapahtuu liukkaasti. Valmistajan ilmoittama 150 kW latausnopeus ylittyi laturilla pariinkin kertaan, mikä on aina mukava yllätys. 10–80 prosentin lataus saavutetaan puolessa tunnissa.

Smartin suurimmat haasteet eivät olekaan suorituskyvyssä tai latausnopeudessa, vaan ohjelmistossa. Koeajon aikana auton tietoviihdenäyttö temppuili moneen kertaan. Ärsyttävimmillään sammuttaen itsensä kesken ajon. Tämän jälkeen auton toiminnallisuuksia ei saanut käytettyä ennen auton sammuttamista. Puheluun ei voinut vastata, tai puhallinta säätää.

Hauskinta on se, että auton sammuttaminen onnistuu vain kävelemällä pois Smartin välittömästä läheisyydestä. Tämä johtuu siitä, että järjestelmä käynnistyy itsestään avainten lähestyessä autoa ja sammuu vasta kun koukut viedään riittävän kauas. Siksi temppuilu on kiusallista ja vaivalloista.

Palaamme #3:n sielunelämään tarkemmin hieman tuonnempana. Pikaisen testin perusteella voi kuitenkin todeta, että Smart on ohjelmistoltaan raakile, ja vaatisi pikaisen päivityksen osakseen. Muuten ajokokemus vakuuttaa.