Schiermonnikoog – katson hetken (lähes) autiota hiekkarantaa

Pieni Pohjanmeren rannalla sijaitseva saari on siitä hauska paikka, että se on vaihtanut vuosien varrella paitsi kansalaisuuttaan myös sijaintiaan.

Aloitetaan heti hauskalla nippelitiedolla. Saksalaiset miehittivät Pohjanmeren rannikon saaria toisessa maailmansodassa ja linnoittivat niitä liittoutuneiden maihinnousun varalle. Schiermonnikoog on pienehkö 16 kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä saari Alankomaiden pohjoisosissa. Kun saksalaiset antautuivat länsiliittoutuneille 7.5.1945, saaren varuskunta ei ollut asiasta samaa mieltä. He luovuttivat vasta 11.6. eli yli kuukausi myöhemmin. Näin ollen Schiermonnikoog oli yksi Euroopan viimeisiä kolkkia, jossa saksalaisten miehitys päättyi. Myöhempään piti pintansa vain Huippuvuorten Karhusaarella ollut saksalainen varuskunta, joka antautui 4. syyskuuta 1945.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Fillarisaari

Pohjanmeren rannalla olevat saaret ovat suosittu lomakohde etenkin hollantilaisten, belgialaisten ja saksalaisten keskuudessa. Suomalaisille ne ovat vähemmän tunnettu ranta- ja luontokohde. Luontokohde siksi, että saari on myös yksi Alankomaiden luonnonvaraisimpia luonnonpuistoja.

Schiermonnikoog on osa Länsifriisein viiden saaren ketjua. Itäfriisein seitsemän saaren ketju kuuluu puolestaan Saksalle. Schiermonnikoogilla asuu vakituisesti hieman alle 1000 asukasta. Besserwissereille kerrottakoon, että saari on siten Alankomaiden harvaan asutuin ja myös asukasluvultaan pienin kunta.

Asukkailla on saarella noin 200 autoa, eivätkä turistit saa viedä lautalla autojaan sinne, joten autoja on katukuvassa harvakseltaan. Julkisesta liikenteestä vastaa kuusi BYD:n valmistamaa sähkölinja-autoa.

Suositumpaa on kuitenkin liikkuminen polkupyörillä. Niitä vuokrataan myös saarella, luonnollisesti myös sähköpyöriä. Erilaisia vuokrapyöriä on yhteensä tarjolla noin 500 kappaletta. Hiekkarannoilla ajoa varten on myös läskipyöriä.

Turismi on saaren pääelinkeino, sillä saarella käy vuosittain noin 300 000 vierailijaa. Iso osa heistä käy saarella kuitenkin vain päiväkseltään. Lautat kulkevat ympäri vuoden jo senkin vuoksi, että siellä on pysyvää asutusta.

Vaeltava saari

Vuoroveden, tuulen ja myrskyjen ansiosta Schiermonnikoog liikkuu hitaasti mutta varmasti kohti etelää. Tai siis muuttaa muotoaan. Vajaat 800 vuotta sitten saari oleskeli noin kaksi kilometriä pohjoiseen nykyisestä sijainnistaan.

Saari on myös vaihtanut omistajaansa useamman kerran historian aikana. Saari kuului aikoinaan siellä luostaria pitäneille munkeille. Uskonpuhdistusten aikaan vuonna 1580 saari siirtyi Friisian hallinnon alle. Vuonna 1640 se myytiin rikkaalle Stachouwerin perheelle. He puolestaan myivät saaren edelleen vuonna 1859 Haagista kotoisin olevalle John Eric Banckille. Hän puolestaan myi saaren edelleen saksalaiselle kreiville, Berthold von Bernstorffille. Saksalaisten miehittäessä Hollannin saarelle siirrettiin Wehrmachtin varuskunta.

Sodan aikana varuskunta piti kuntoaan yllä linnoittamalla saarta. Varuskunnan suuruus oli samaa luokkaa saaren asukasluvun kanssa eli noin 600. Saksan antauduttua varuskunta luovutti siis vasta reilu kuukausi myöhemmin.

Sodan jälkeen saari on kuulunut Alankomaille. Saaren entinen omistaja, saaren ostaneen kreivin pojanpoika asui saarella kuolemaansa asti vuonna 1987. Hänet on myös haudattu saarelle.

Aktiivi- ja luontolomalaisille

Koska saari sijaitsee tuulisella alueella meren rannalla, siellä voi harrastaa mm. leijalautailua tai vain lennättää leijaa. Voimakkaasti puhaltava merituuli auttaa tunnetusti myös ajatusten tuulettamista.

Toki rannalla voi myös hölkätä, fillaroida tai ratsastaa. Ja luonto on saarella myös vahvasti läsnä – onhan saari siis osa isompaa luonnonpuistoa. Erityisesti vesilintujen bongareille saari on pienimuotoinen paratiisi. Valkoposkihankia voi nyt bongata Helsingin Kaivopuistossakin, eikä meriharakkakaan ole meillä harvinaisuus, mutta esimerkiksi kapustahaikara on meillä jo harvinaisempi tuttavuus. Kasveista kiinnostuneita ilahduttaa puolestaan se, että sieltä löytyy myös Suomen saaristosta tuttu tyrni. Vesieläimistä rannalta voi bongata mm. halleja ja kirjohylkeitä.

Majoitusta saarella on tarjolla laidasta laitaan. Perinteisempien hotellien (15 kappaletta) lisäksi tarjolla on satoja yksityisten vuokraamia loma-asuntoja. Muutama maatilakin löytyy majoituspaikaksi. Saarella on myös pari isompaa leirintäaluetta. Niiltä löytyy myös isompia vuokrattavia ja kiinteitä telttarakennemia, joissa on juokseva vesi vessoineen ja suihkuineen.

Jos rantaloma kiinnostaa yleisemmin, katso myös Moottorin vinkin rantaelämän viettoon Euroopassa.

Saaren kotisivut: https://www.vvvschiermonnikoog.com/

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy