Sodan muistoja Belgradia vartioivan linnoituksen vallihaudoissa

Belgradin tärkeimpiä ja myös vierailtuimpia turistikohteita on kaupungin vanha linnoitus, jossa on sodittu vuosituhansia.

Linnoitus seisoo uhmakkaana Belgradia reunustavan kukkulan laella. Sen muureilta avautuvat upeat näkymät kaupungin yli. Paikka on mitä otollisin linnoitukselle, ja linnoituksen vanhimmat osat ovat ajalta ennen ajanlaskun alkua. Siksi linnoitus on myös yksi Belgradin ja Serbian tärkeimpiä kulttuurikohteita.

Belgradin kaupunki oli itse asiassa pitkään yhtä kuin linnoitus, elämä sujui muurien varjossa. Linnoitusta ovat vuoroin pitäneet hallussaan ensin keltit, sitten roomalaiset, sitten vuorotellen Bysantin valtakunta, bulgarialaiset, itävaltalaiset ja ottomaanit ennen kuin slaavilaiset heimot lopulta asettuivat pysyvästi alueelle.

Kaksi museota

Belgradin sotamuseo on perustettu jo vuonna 1878 ja sen vanhin osa sijaitsee sisätiloissa. Museon kokoelmiin kuuluu mm. Rooman valtakunnan aikaisia miekkoja ja kypäriä, kreikkalaisia kypäriä ja tikareita, serbialaisten raskaita ritaripanssareita, kirveitä, kilpiä, kypäriä, varsijousia, käsineitä sekä paljon myös keskiaikaista aseistusta. Kokoelman aseet ulottuvat maailmansotiin asti. Niiden käyttö tehdään tutuksi dioraamojen, taulujen ja näyttöjen avulla, mikä havainnollistaa hyvin aseiden kehitystä sekä historiallista vaikutusta.

Museon päärakennuksen ulkopuolella on puolestaan toinen kokoelma, joka sisältää lukuisia panssarivaunuja, tykkejä, haupitseja sekä monenlaisia panssariajoneuvoja. Osa niistä hankittiin toisen maailmansodan aikana, kun puna-armeija ja Jugoslavian partisaanit valtasivat ne vetäytyviltä akselivaltojen joukoilta. Tämä kalusto reunustaa sotamuseoon johtavia seiniä ja polkuja kahdesta suunnasta.

Toki esillä on paljon myös puna-armeijan sotakalustoa, myös suomalaisille tuttuja venäläisten käyttämää kalustoa.

Maailmansotien lisäksi kokoelma ulottuu aina Naton ja Serbian väliseen konfliktiin asti – mukaan lukien osia amerikkalaisesta F-117 häivelentokoneesta, jonka serbialaiset pudottivat. Ja totta kai esillä on myös koneen pudottanut Neuvostoliiton valmistama mutta modernisoitu S-125-ilmatorjuntajärjestelmä. Kyseinen S-125 oli myös ensimmäinen Suomen käyttöön ottama ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Kehitys kehittyy ja tehostaa tappamisen työkaluja

Ulkotiloissa ensimmäisen ja toisen maailmansodan kalustoa katsellessa ei voi olla huomaamatta, miten nopeaa sotilaskaluston kehitys sodissa on aina ollut – etenkin panssarivaunujen osalta. Myös tykistön kehitys maailmansotien aikana on ollut huomattava. Kaluston valmistajien listaa katsoessa ei voi puolestaan olla huomaamatta, miten paljon sotakalustoa myös autotehtaat ovat aikoinaan tehneet.

Kirjava kalusto on luonnollisesti pääosin maavoimien käyttämää, mutta mukaan mahtuu myös hieman muutakin sotilaallista teknologiaa.

Jos sotakaluston ihastelun sijaan haluaa muistaa sodan inhimillisempää puolta sekä sodan aiheuttamaa kärsimystä, suosittelemme Sarajevossa sijaitsevaa museosta, joka kertoo sotakokemuksista lasten muistojen kautta tai Budapestissa sijaitsevaa terrorin taloa, joka kertoo sekä natsi- että venäläismiehittäjien suorittamista kauhuuksista Unkarissa.

Belgradin sotamuseon kotisivut: https://www.muzej.mod.gov.rs/eng