Vaalikysely 2019: Tiestön rapautuminen huolettaa kaikkia puolueita

Moottorin vaalikyselyn perusteella moni puolue pitää vuosittaista 300 miljoonan euron tasokorotusta kunnostusrahoihin riittävänä.

Moottorin vaalikysely paljastaa, mitä mieltä kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ovat liikkumisen edellytyksistä kuten Suomen tiestön yhä kehnontuvasta kunnosta ja riittämättömistä kunnostusrahoista. Moni puolue pitää vuosittaista 300 miljoonan euron tasokorotusta kunnostusrahoihin riittävänä panostuksena.

Kysymykset esitettiin kaikille eduskunnassa edustettuna oleville puolueille. Liike Nyt -eduskuntaryhmä ei vastannut kyselyyn.

Tutustu vastauksiin – ja muista äänestää! Ennakkoäänestys alkaa 3.4., vaalipäivä on 14.4.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Onko maan tienpidon määrärahat riittävällä tasolla? KYLLÄ / EI

Paljonko vuotuisia kunnostus- ja päällystysrahoja tulisi lisätä nykyisestä?

Keskusta

Ei. Kunnostus- ja päällystysrahoja on lisättävä tekemällä perusväylänpitoon vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron tasokorotus.

Kokoomus

Ei. Tärkeintä on löytää valtion budjettirahoituksen rinnalle vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa voisivat olla esim. EU-tuki, kiinteistökehittämisellä saatava arvonnousu, käyttäjämaksu tai yksityisen hyötyjän tai omaa pääomaa yhtiöön sijoittavan kolmannen tahon osuus. Viime kädessä rahoitus on kuntien ja valtion vastuulla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

SDP

Ei. SDP on sitoutunut parlamentaariseen korjausvelan tavoitteeseen, 300 miljoonaa euroa/vuosi lisää perusväylänpidon vajaan miljardin tasoon nähden.

Siniset

Ei. Vähintään parlamentaarisen työryhmän esittämä 300 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset

Ei. Parlamentaarisen työryhmän mukaan riittävä perusväylänpidon taso on minimissään 1,3 miljardia euroa vuodessa. Korjausvelkaohjelmalla ja aiemmalla lisärahoituksella on velan kasvu saatu pysähtymään. Tiestön saaminen pysyvästi parempaan kuntoon vaatii pitkäaikaista rahoitustason nostoa ainakin 300 miljoonalla vuosittain.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vihreät

Ei. Parlamentaarinen ryhmä esitti 300 miljoonaa euroa, ja vihreät ovat valmiita keskustelemaan tämän suuruusluokan panoksesta.

Vasemmistoliitto

Ei. Vasemmistoliitto kannattaa parlamentaarisessa ryhmässä sovittua 300 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen.

RKP

Ei. Meidän pitäisi keskittyä jo olemassa olevien perusväylien ylläpitoon, sen sijaan että rakennetaan kilpailevia yhteyksiä, jonka myötä resurssit jakautuvat monelle väylälle, jotka kuitenkin yhdistävät samat lähtö- ja määränpäät.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kristillisdemokraatit

Ei. Perusväylänpitoon tarvitaan n. 300 miljoonan euron lisäpanostus vuositasolla, kuten parlamentaarinen työryhmä asiasta linjasi. Tällä panostuksella tiestön korjausvelkaa saataisiin vähennettyä ja poistettua pitkällä aikavälillä.

Tähtiliike

Ei, lisättävä pitkällä aikavälillä.

Vuosien 2016–2018 ajaksi sovittu 600 miljoonan euron lisärahoitus liikenneväylien kunnostamiseen on käytetty. Mitkä ovat keskeiset keinot 2,5 miljardin euron korjausvelan lyhentämiseksi?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskusta

Tarvitaan väylärahoituksen uudistus ja perusväylänpidon määrärahatason korotus. Suurissa investointihankkeissa on rahoituksen keräämiseksi perustettava valtioenemmistöinen hankeyhtiö tai hankekohtaiset hankeyhtiöt. Tämä antaa mahdollisuuden kohdentaa valtion budjettirahoitusta aiempaa enemmän alemman asteiselle tiestölle, jonne markkinaehtoista rahoitusta ei saada. Korjausvelkaohjelmaa on jatkettava tekemällä perusväylänpidon rahoitukseen vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron lisäys.

Kokoomus

Teiden kunnossapito on kilpailukyvyn, alueiden elinvoiman ja liikenneinfran ympäristön ja ilmaston kestävyyden kannalta oleellinen asia. Haluamme yhdistää rahoituksen liikenteen 12-vuotiseen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, joka päästään ensi hallituskaudella aloittamaan. Budjettirahoituksen avuksi haluamme tuoda vaihtoehtoisia malleja liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Yksi mahdollisista tavoista toteuttaa vaihtoehtoiset rahoitusmallit olisivat hankeyhtiöt.

SDP

Korjausvelkarahoituksen pitkäkestoisuus, tällä vaalikaudella korjausvelkaa rahoitettiin osin uusista hankkeista. Lisäksi rahoitus jakautui epätasaisesti sekä nyt viimeisenä vuonna jäätiin ilman rahoitusta. Kyllä tienpidon rahoitus pitää pystyä ratkaisemaan pitkäjänteisemmin, 12-vuotinen suunnitelma toivottavasti auttaa tässä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Siniset

Korjausvelan lyhentämiseksi rahoitusta täytyy nostaa seuraavalla hallituskaudella pysyvästi vähintään 300 miljoonalla. Liikenteen verotusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti ja entistä suurempi osuus autoilijoilta kerättävistä veroista kohdentaa tiestön ylläpitoon.

Perussuomalaiset

Valtion ja kuntien väylähankkeita voisi olla mahdollista rahoittaa tierahastolla. Rahaston avulla voitaisiin toteuttaa sekä kasvua edistäviä liikennehankkeita että vähentää julkisen tiestön korjausvelkaa. Väylähankkeet ovat miljardien investointeja ja niiden hoitaminen normibudjetoinnilla on tästä syystä haastavaa. Tierahastossa voisi yhdistyä julkinen ja yksityinen raha. Muun muassa eläkeyhtiöt ovat ilmaisseet mahdollisen valmiutensa sijoittamaan infraan.

Vihreät

Perusväylänpidon rahoitusta tulisi korjausvelan vähentämiseksi nostaa. Tämä koskee yhtä lailla raideliikennettä kuin tieverkostostoa. Tieverkoston osalta prioriteettilistan kärjessä ovat yhtäältä liikenneturvallisuuden kannalta tärkeimmät vaaran paikat, toisaalta teollisuuden, kaupan ja energiainfran kuljetusten pullonkaulana olevat väylät ja kolmanneksi ne alueet, joilla raideliikenteestä ei ole tehtävissä realistista vaihtoehtoa, vaan ihmisten liikkuminen paikasta toiseen nojaa vastedeskin autoon. Siellä missä raideliikenne on ratkaisu, on perusteltua antaa sille etusija.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vasemmistoliitto

Rahoitustason selkeä nosto ja investointien suunnitteleminen yli vaalikausien. Valmisteilla oleva 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyvä työkalu rahoituksen suunnittelemiseen.

RKP

Meille on keskeistä, että Suomessa on toimiva liikenneinfra, joka kattaa koko maan. Kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa todetaan, toimivat matkaketjut edellyttävät pääteiden lisäksi alemman asteisen tieverkon kunnossapitoa nykyistä kattavammin ja suunnitelmallisemmin.

Kristillisdemokraatit

Tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, eli parlamentaarisesti sovittu lisärahoitus pitää saada pysyväksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tähtiliike

Keskeiset keinot korjausvelan lyhentäminen valtion budjettiin. Korjausvelka kurottava umpeen.

Voidaanko osa nykyisistä verotuloista korvamerkitä tierahastoon? KYLLÄ / EI

Keskusta

Tällä hetkellä tiestön ja muiden väylien tarpeet hoidetaan valtion budjetin määrärahamomenteilta. Suomessa ei ole tierahastoa, vaan sellainen pitäisi ensin perustaa. Vaikka liikenteeltä kerätään erilaisina veroina ja maksuina yhä enemmän, niin väylien kehittämiseen ja kunnossapitoon palautuu vain murto-osa. Siksi Keskusta on valmis harkitsemaan tietyn summan korvamerkitsemistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kokoomus

Ei. Lähtökohtaisesti hyvä tapa budjettirahoituksessa ei ole korvamerkitä verotuloja erikseen. Verotuloja tulisi käsitellä valtion taloudessa kokonaisuutena. Kokoomukselle tärkeintä on sitoa budjettirahoitus liikenteen 12-vuotiseen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, joka päästään ensi hallituskaudella aloittamaan.

SDP

Ei. Liikenteen verotulot ovat yleiskatteellisia eikä näin korvamerkittävissä. Korjausvelan ja hankkeiden määrän huomioiden olisi kuitenkin outoa, mikäli liikenteen osuus verotuloista pienenisi.

Siniset

Kyllä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Perussuomalaiset

Kyllä. Mikäli väylähankkeiden ja korjausvelan kuriin saamiseksi päädyttäisiin niiden rahoittamiseksi tierahastolla.

Vihreät

Ei. Juridisesti verotuloja ei varsinaisesti voi korvamerkitä johonkin tiettyyn kohteeseen. Ajatus korvamerkinnästä olisi lähinnä poliittinen julistus. Olennaista on kuitenkin taata riittävät resurssit perusväylänpitoon, rahoituslähteestä riippumatta.

Vasemmistoliitto

Ei. Suomessa ei korvamerkitä verotuloja. Tienpidon rahoitus pitää hoitaa kuntoon muulla tavoin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

RKP

Ei.

Kristillisdemokraatit

Kyllä.

Tähtiliike

Ei.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitkä ovat tärkeimmät uudet tiehankkeet, joita aiotte puolueena edistää?

Keskusta

Keskusta ei ole asettanut tulevia väylähankkeitta paremmuusjärjestykseen. Haluamme pitkäjänteistä ja ennustettavaa väyläpolitiikkaa ja sen resursointia. Näin voidaan huolehtia mahdollisimman monen väylän kehittämisestä, kunnostamisesta, ylläpidosta ja turvallisuudesta tulevina vuosina. Tarvitaan väylärahoituksen uudistus. Valtion väyläpolitiikan on palveltava tasapuolisesti kaupunkiseutujen, työssäkäyntialueiden, pitkämatkaisen liikenteen ja haja-asutusalueiden erilaisia tarpeita. Toimivat liikenneyhteydet mahdollistavat teollisuuden, kaupan, tavaroiden ja ihmisten sujuvan liikkumisen koko maassa.

Kokoomus

Näemme, että yksittäisten tiepätkien sijaan on tärkeää katsoa peruskorjaustarvetta pitkäjänteisesti. 12-vuotinen suunnitelma koko maan liikennejärjestelmän parantamiseksi on kokoomukselle olennaisin tavoite. Näin voimme kehittää koko suomalaista liikenneverkkoa kokonaisvaltaisesti. Ratahankkeissa kokoomukselle on tärkeintä mahdollistaa rahoitus pääradan, Tunnin junan Turkuun ja Idän radan kehittämiseksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

SDP

SDP ei ole julkistanut mitään hankelistoja. Lähdemme siitä, että liikenneverkkoa on kehitettävä työllisyyden, asumisen ja elinkeinoelämän hyötyjä painottaen.

Siniset

Siniset pitävät tärkeänä, että tieverkko on kunnossa metsätieltä valtaväylille. Investoinnit liikenneinfraan tulee nähdä sijoituksena tulevaan. Tulemme edistämään tiehankkeita, jotka helpottavat tavaroiden ja ihmisten siirtymistä. Katsomme liikennejärjestelmää kokonaisuutena ja teemme tiehankkeiden priorisoinnit vaikutusarvioiden pohjalta.

Perussuomalaiset

Suomessa sallitaan Euroopan painavimmat rekat. Suomen tieverkko on kovilla, mutta ennen kaikkea sillat. Siltojen kunnostukseen on panostettava ja hyvinvointimme rahoittavan vientiteollisuuden tarpeita palvelevat tiet on syytä laittaa ykköstilalle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vihreät

Emme ole puolueena priorisoineet valtakunnan tiehankkeita. Olemme sen sijaan esittäneet kunnianhimoisen raidepaketin, joka merkittävästi lyhentäisi keskeisten kaupunkien välisiä matka-aikoja.

Vasemmistoliitto

Hankkeista ei pidä käydä siltarumpuhuutokauppaa, vaan väyläverkostoa tulee kehittää suunnitelmallisesti. Liikenne- ja viestintäministeriössä ja Väylävirastossa tehdään jatkuvasti tarpeellisten hankkeiden priorisointia, ja tätä työtä tulee hyödyntää kehittämishankkeiden toteutuksessa.

RKP

Paikallisesti löytyy monia tärkeitä projekteja, mutta meidän on keskityttävä jo olemassa olevien perusväylien ylläpitoon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kristillisdemokraatit

Tärkeitä tiehankkeita on useita. Oleellista on asettaa tiehankkeet tärkeysjärjestykseen niin, että siinä huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset vaikutukset ihmisten liikkumiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Uusiin tiehankkeisiin on varattava riittävä rahoitus ja myös tutkittava ennakkoluulottomasti uusia rahoitusmalleja.

Tähtiliike

Tärkeitä tiehankkeita kehitettävä tasapuolisesti koko maassa.

Onko Tallinnan tunnelihanke realistinen? Miksi se pitäisi toteuttaa tai jättää toteuttamatta? KYLLÄ / EI

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskusta

Tallinnan tunnelihanke on luonteeltaan poikkeuksellisen suuri ja kansainvälinen hanke, jonka toteuttamiseksi tarvitaan ensisijaisesti sijoittajien ja EU:n rahoitusta. Keskusta suhtautuu siihen ennakkoluulottomasti. Ensin tarvitaan huolellinen selvitys, jossa punnitaan rakentamiskustannuksia, kannattavuutta sekä riittävää rahoitusta ja sen pitävyyttä. Vasta sen jälkeen voidaan pohtia, onko tunnelihanke toteuttamiskelpoinen.

Kokoomus

Kyllä. Pelkästään julkisista varoista rahoitettuna Tallinnan tunnelihanke on investointina suhteessa suuri, eikä siihen ole tällä hetkellä edellytyksiä. Ottamalla muita rahoittajia mukaan hankeyhtiöihin, Tallinnan tunnelikin voi olla mahdollista toteuttaa. Tallinnan ja Suomen välisten liikenneyhteyksien monipuolistaminen ja kehittäminen on itsessään esimerkiksi matkailua ja elinkeinoa edistävä hanke. Tunnelihanketta on vielä arvioitava huolellisesti hyötyineen ja haittoineen.

SDP

Ei. Tallinnan tunneli ei näytä vielä kannattavalta. Rail Baltican rakentaminen on vielä kesken, eikä uuden radan läpäisynopeudesta ole vielä kokemusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kehitystä kannattaisi seurata ja selvittää tunnelin mahdollisuuksia tulevaisuudessa

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Siniset

Kyllä. Hanke on niin kallis, ettei sitä tule rakentaa budjettivaroin. Siitä huolimatta näemme, että tunnelin rakentaminen Tallinnaan helpottaisi tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkumista. EU:n ulkorajalla sijaitseva Suomi tarvitsee hyvät yhteydet muualle Eurooppaan, jonne merkittävä osa viennistämme suuntautuu. Tunneli hyödyttäisi niin vientivaltaista teollisuuttamme kuin kansalaisiamme.

Perussuomalaiset

Ei. Valtionbudjetista ei ole valitettavasti varaa rahoittaa tällaisia hankkeita seuraavaan 20 vuoteen. Tunnelin hinta-arvio vaihtelee 13–15 miljardin euron välillä. Tunnelihanke on realistinen ainoastaan, jos löytyy yksityisrahoitus koko hankkeelle.

Vihreät

Kyllä. Näyttää siltä, että ainakin tekniseltä kannalta tunneli on mahdollista toteuttaa. Keskeisin avoin kysymys on hankkeen rahoitus, sillä on selvää, että normaalien valtion budjettikehysten puitteissa sitä ei ainakaan voine toteuttaa. Raideyhteys Suomesta Euroopan metropoleihin on kuitenkin houkutteleva ajatus, jonka merkitys vain kasvaa ilmastonmuutoksen pakottaessa hillitsemään lentoliikennettä. Samoin kaksoiskaupunki Helsinki–Tallinna voisi olla huomattava menestyksen ja taloudellisen elinvoiman dynamo Itämeren ympäristössä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vasemmistoliitto

Ei, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Tunneli voisi yhdistää Suomen manner-Eurooppaan, mikäli myös Rail Baltica Tallinnasta Varsovaan saadaan kuntoon. Mutta toisaalta hankkeen korkea hinta heikentää tunnelin kannattavuutta.

RKP

Ei. Emme kannata julkisin varoin rakennettua tunnelia.

Kristillisdemokraatit

Ei. Tallinnan tunnelihanke ei ole tällä hetkellä realistinen mutta mahdollisesti tulevaisuudessa. Hankkeen hyötysuhde kustannuksiin nähden ei ole tällä hetkellä riittävän suuri.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy