Yksi rajapyykki ylitetty – Suomessa on nyt yli 100 sähkökuorma-autoa

Tarkalleen ottaen Suomen autokannassa on tällä hetkellä, marraskuun alussa 101 sähkökuorma-autoa.

Kun lokakuun ensirekisteröintitilastot ynnättiin alkuvuoden tilastoihin, Suomessa ylittyi yksi rajapyykki. Suomessa on nyt rekisteröity yli sata sähkökuorma-autoa. Luku oli marraskuun alussa tarkalleen 101.

Määrä on vielä pieni, mutta kasvu on ollut viime vuosina kuitenkin nopeaa. Runsas puolitoista vuotta sitten, vuoden 2022 alussa käynnistynyt sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki on lisännyt kuljetusyritysten mahdollisuuksia investoida sähkö- ja kaasuautoihin. Vuoden 2021 lopussa täyssähköisiä kuorma-autoja oli rekisterissä vain kymmenen.

Suomi hieman EU-keskiarvoa jäljessä

Vaikka sähkökuorma-autojen lisääntymistahti on ollut hyvä, muista maista Suomi on jäljessä.

Kuorma-autokannan sähköistymisessä nopein tahti on tammi-syyskuussa ollut EU-maista Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Islannissa. Norjassa ja Sveitsissä hieman yli 7 prosenttia alkuvuonna rekisteröidyistä kuorma-autoista on ollut sähkökäyttöisiä. Suomessa vastaava osuus on ollut 1,1 prosenttia, Ruotsissa hieman yli 6 prosenttia ja Tanskassa noin 5 prosenttia.

Suomessa ollaan EU-keskiarvoakin hieman jäljessä, keskiarvon ollessa 1,2 prosenttia.

Kuorma-autokannan sähköistyminen etenee Suomessa EU-keskiarvoa hitaammin siksi, että Suomessa on käytössä muita EU-maita ja Pohjoismaita raskaampia kuorma-autoja, ja sähkö käyttövoimana yleistyy painavimmissa luokissa kevyempiä painoluokkia hitaammin. Myös julkinen ja yksityinen latausverkosto ei vielä ole kattava raskaan liikenteen tarpeisiin.

Kaasu käyttövoimana lähenee jo tuhatta

Kaasukuorma-autojen puolella on myös tapahtunut kasvua. Samaan aikaan kun Suomessa ylitettiin sähkökäyttöisten kuorma-autojen rajapyykki, kaasukäyttöisten kuorma-autojen lukumäärä lähentelee jo tuhatta. Suomessa oli marraskuun alussa rekisterissä 746 kaasukäyttöistä kuorma-autoa.

Kaasukuorma-autojen määrän kasvu on ollut varsin nopeaa. Vielä vuoden 2022 lopussa niitä oli rekisterissä 400. Nopeasta kasvusta kertoo se, että tammi-lokakuussa noin 5 prosenttia ensirekisteröidyistä kuorma-autoista on ollut kaasukäyttöisiä, kun osuus on edellisinä vuosina ollut 2–3 prosenttia. Vuoden alusta lokakuun loppuun kaasukuorma-autokannan koko on kasvanut noin 35 prosentilla viime vuoden loppuun nähden.

Kaasukäytön yleistymisellä on positiivisia vaikutuksia päästöjen kannalta, sillä kaasun yleistyminen vähentää merkittävästi kuorma-autoliikenteen päästöjä, sillä liikenteessä käytetty metaani on viime vuosina ollut lähes yksinomaan biometaania. Biokaasun valmistukseen käytetään erilaisia eloperäisiä jäteraaka-aineita, kuten biojätettä, jätevesilietettä, joka syntyy teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista sekä lannasta. Kotimaisen jäteraaka-aineista valmistetun biokaasun käyttö aiheuttaa lähes 90 prosenttia vähemmän päästöjä kuin fossiilisesta dieselistä liikenteessä.

Hankintatuki on hyvä kannuste

Sähkökäyttöiset kuorma-autot yleistyvät myös, mutta niiden hankintaa rajoittaa vielä korkeampi hinta dieselautoihin nähden.

Sen vuoksi hankintatuki onkin ollut tärkeä hintaeroa tasoittava kannuste. Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen noin 6 miljoonan euron kolmivuotinen määräraha varattiin loppuun syyskuussa.

– Sähkökuorma-autojen yleistymistä kuorma-autokannassa jarruttaa vielä toistaiseksi suppea kuorma-autokalustolle soveltuva latausinfra sekä autojen korkea hankintahinta. Kaasukuorma-autojen hankinnassa esteenä on nesteytetyn metaanin harva jakeluverkko. Hankintatuen jatkamiselle ja jakelu- ja latausinfran kehittämiselle on suuri tarve, jotta kuorma-autoliikenteen käyttövoimamurros jatkuisi nopeana, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Lähde Autotuojat ja -teollisuus ry