Hybridihaaste: kaksi kuukautta ja 5 000 km takana – miten paljon Toyota Corolla Hybrid kulutti lataushybridiin verrattuna?

Alkutalvinen taival osoitti Toyota Corolla -hybriditekniikan taloudellisuuden, mutta lyhyillä matkoilla kulutus nousi väkisinkin lataushybridiä korkeammaksi.

Hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää, mieluiten nollaan saakka. Siinä päättäjien vaatimus automaailmalle tiivistettynä. Juuri tämän takia sähköautoista ja ladattavista hybrideistä puhutaan niin paljon: sähköistys on päättäjien antamilla työkaluilla ainoa ajankohtainen tie kohti nollapäästöisyyttä. Siinä sivussa pienentyvä kulutus vaikuttaa myös autoilijan lompakkoon – käyttökulut laskevat, mutta ostohinta voi toki nousta.

Lataushybridi vertailukohtana

Innostuimme itsekin aiheesta, ja ajoimme puoli vuotta Mercedes-Benz A 250 e -lataushybridillä.

Toimituksen jäsenet taittoivat autolla yhteensä 12 658 kilometrin matkan, ja ahkeran latailun ansiosta keskikulutus jäi lukemaan 3,5 l/100 km. Sähköllä ajetun kaupunkipyörittelyn lisäksi autolla ajettiin yksittäisiä pitkiä matkoja puhtaasti polttomoottorilla. Sähkökäytöllä taittui keskimäärin noin puolet kilometreistä.

Lataaminen ei kuitenkaan ole vielä kaikille arkipäivää. Kyse ei ole aina edes tahtotilasta, vaan esimerkiksi taloyhtiön nuivasta suhtautumisesta.

Innokas sähköautoilija voi vielä elää ilman kotilatausta hyödyntäen autonsa pitkää toimintamatkaa, mutta ladattavalla hybridillä olisi suotavaa lähteä lähes joka matkalle laturilta, jotta polttomoottoria ei tarvitsisi turhaan käyttää. Ainakin, jos haluaa aidosti minimoida hiilidioksidipäästöt.

Haaste marras–joulukuussa

Jos kotipihassa ei ole latausmahdollisuutta, tavallinen hybridiauto on kiinnostava vaihtoehto. Tätä tutkiaksemme otimme kahden kuukauden mittaiseen koeajoon Toyota Corolla 2.0 Hybridin. Voisiko latausrumban välttämällä päästä lähelle jopa Mercedeksemme kulutuslukemia?

Valitettavasti ei. Ajoimme Corollalla 5 068 kilometriä, ja keskikulutukseksi saimme 5,9 l/100 km. Se on 2,4 l/100 km enemmän kuin ladattavalla mersulla.

Lukuja ei saa tuijottaa liikaa: Mercedeksellä ajoimme toukokuusta lokakuun loppuun, Toyotalla tuosta hetkestä joulukuun viimeiselle viikolle. Aikavälillä sää ehti kylmetä merkittävästi, ja toisaalta taas Mercedes-Benzin koeajo painottui kesänopeusrajoituksille, kun Toyotalla ajettiin matalampia talvinopeuksia. Corollan kesärenkaatkin vaihtuivat marraskuun 19. päivänä nastarenkaisiin.

Vuodenajat ja ajorytmit vaikuttavat

Älkää käsittäkö väärin: hybridi-Corolla on erittäin taloudellinen – nimenomaan pidemmillä matkoilla ja lämpimällä moottorilla. Mittasimme 90-kilometrisellä maantielenkillä kulutukseksi 4,8 l/100 km, ja moottoritielenkillä kulutus nousi maltillisesti lukemaan 5,5 l/100 km. Kesäolosuhteissa virallinen WLTP-keskikulutus 5,3 l/100 km lienee hyvinkin mahdollinen.

Arki on kuitenkin kaukana yksittäisistä mittauksista, sillä kylmäkäynnistykset ja lyhyet ajomatkat kohottavat keskikulutuksen korkeaksi. Parin kilometrin ajot kylmällä moottorilla tai joululomamatkat lumipöperöisellä moottoritiellä jättivät litralukemiin lähtemättömän jäljen.

Kesäkelillä Toyotan kulutus olisi ollut alhaisempi, mutta Mercedekseen verrattuna on toisaalta mainittava ladattavan voimalinjan etu: hyvin toimivalla ladattavalla hybridillä kaikki lyhyet matkat sujuvat sähköajolla. Kun polttomoottoria tarvitaan vain pitkillä reissuilla, jää moottorin kylmäkäytön kulutuslisä kokonaisuutena pieneksi.

Sähkövoimalinja taas on lämpötilalle varsin tunteeton – sisätilojen lämmitys ottaa toki veronsa, mutta tämänkin voi kotilatausaseman kera tehdä lämmittämällä auto etukäteen ennen lähtöä.

Syy kulutuseroon onkin selvä. Hybridi liikkuu täysin polttoaineen energialla, ja hetkittäiset sähköajot perustuvat hidastuksissa menetettävän liike-energian hyödyntämiseen. Ladattava hybridi tekee saman, ja saa apua sähköverkosta ladatusta energiasta.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen