Ihmistieteet kunniaan! Autonominen auto tarvitsee myös antropologia
Insinöörien, teknisten asiantuntijoiden ja ohjelmoijien lisäksi autonominen auto tarvitsee ymmärrystä liikenteen oudoista tavoista.
Nissan pyrkii tuomaan ensimmäisen autonomisen vaiheensa, oman kaistan moottoritieajoon kykenevän ProPilot-järjestelmän, ensi vuonna eurooppalaiseen Qashqaihin. Järjestelmän suunnittelu on luontaisesti vaatinut merkittävän määrän asiantuntijoita eri aloilta, mukaan lukien sensoriasiantuntijoita, tekoälysuunnittelijoita, IT-asiantuntijoita ja niin edelleen. Mutta ehkä eräs yllättävimmistä on antropologi, ihmistieteilijä.
Ihmiskunnan kulttuuria ja tapoja tutkiva antropologi on kuitenkin omiaan, kun tarkoitus on opettaa ProPilot ajamaan ihmisten joukossa. Järjestelmän tarvitsee kyetä arvioimaan ihmiskuljettajien reaktioita, mutta myös auttaa järjestelmää käyttäytymään ihmismäisesti. Tavoitteena on, että järjestelmä olisi ”hyvä kansalainen”.
– Autotekniikka kehittyy ja muuttuu, ja nyt lisäämme siihen autonomisia ulottuvuuksia, jotka tuovat mukanaan muutoksia yhteiskunnassa aina arkipäiväiseen tiekäyttäytymiseen, kommentoi Melissa Cefkin, Nissanin Piilaakson tutkimuskeskuksen pääantropologisti.
Vaikka antropologia tuo helposti mieleen Claude Levi-Straussin, Margaret Meadin ja Gregory Batesonin kaltaisia nimiä. Cefkin kuitenkin edustaa paljon modernimpaa antropologian haaraa, tutkien ihmisiä ja kulttuureita etnografisesti. Autoteollisuudessa tämä tarkoittaa, että Cefkin tutkii ihmisten ja, vahvasti kulttuurisesti ladatun objektin, auton välistä suhdetta eri kulttuureissa. Tämä auttaa ymmärtämään miten teknologian tulisi tulkita tai toimia erilaisissa käytöstilanteissa.
– Autonomisten autojen kohdalla, jos joku istuu kuljettajan paikalla, hän ei välttämättä aja autoa. Täysin automaattisissa autoissa ei välttämättä edes ole ketään kuljettajan paikalla.
Cefkin ja hänen tiiminsa on keskittynyt Nissanin autonomisen ohjelman kolmanteen vaiheeseen, jossa ProPilot opettelee ajamaan keskustoissa ja risteyksissä ilman kuljettajan apua. Järjestelmää odotetaan käyttöön vuonna 2020. Vuonna 2018 ProPilotin odotetaan selviävän itse moottoritien kaistanvaihdoista ja yllättävistä tilanteista.
Nissanille Cefkin saapui maaliskuussa 2015 työskenneltyään ensin muun muassa IBM:llä. Hän alkoi työryhmänsä kanssa välittömästi dokumentoimaan miten liikkujat käyttäytyvät kaupunkiristeyksissä, huomioiden myös pyöräilijät, jalankulkijat ja tiestön erityispiirteet. Erityisen haastavia ja mielenkiintoisia heille olivat neljän suunnan risteykset, joissa on Stop-merkit.
– Mitä nelisuuntaisissa risteyksissä tapahtuu on paljolti riippuvaista tulkinnasta. Joo, pitäisi pysähtyä, mutta pysähtymisen jälkeen mikään ei käske ajamaan, joten täytyy itse päätellä koska voi edetä.
– Yritämme nyt suodattaa työtämme eräänlaisiksi avaintilanteiksi, jotka autonomisen auton täytyy hallita – mitä se havaitsee ja miten se tulkitsee, tekee arviointeja ja päätöksiä sekä käyttäytyy toimiakseen tehokkaasti eri tilanteissa.
Tällainen tutkimustyö on johtanut myös suunnittelutyöhön sen osalta, miten autonominen auto voisi kommunikoida seuraavan liikkeensä. Nissan esitteli erään version tästä IDS-konseptiautossaan. Jotkin konseptiauton ideat, kuten valo, joka kertoo auton havainneen jalankulkijan, saattavat tulla Nissanin tuleviin malleihin. Tutkittavana on myös, miten kommunikoida monien liikkujien havainnointi ja mitä ajoneuvo aikoo seuraavaksi.
Ennen saapumistaan Nissanille Melissa Cefkin työskenteli muun muassa IBM:llä ja muissa Piilaakson yrityksissä.
Cefkinin mukaan tutkimustyö osoittaa sen, miten viisasta on ollut ottaa antropologit mukaan jo järjestelmien ensimmäisten askeleiden aikana. Tämä eroaa joidenkin valmistajien tavasta, jossa järjestelmiä säädetään vasta myöhemmin kehityssyklissä.
– Se, mikä erottaa meidät muista on se, että työskentelemme teknologian ytimessä ja tuomme näkemyksiä ja eräänlaista ymmärtämystä ihmisten tavoista ja kokemuksista suoraan järjestelmän perusteisiin, ihmistieteilijä kiteyttää.
Lähde ja kuvat: Nissan
Keskustelu