Ajoneuvot | Koeajo | 21.2.2019

Koeajo: Lexus RC 300h F Sport S – järjellä tunneluokassa

Vahvalla kynällä piirretty kiilamainen muoto vihjaa menevyyttä. Lexus RC 300h on kestänyt aikaa hyvin, se näyttää yhä erilaiselle. Onnistuneesta muotokielestä kertoo sekin, ettei mallipäivityksen uudistuksia tahdo edes huomata.

Lunttaus Lexuksen opasvihkoseen kertoo uusista ajovaloista. Ne todellakin ovat saaneet uuden, paremmin muuhun koriin ja uudistettuun maskiin istuvan muodon. Myös etupuskuria on muokattu. Takapuskurin nurkista voi löytää ilmakanavat, joiden kerrotaan vakauttavan kulkua korkeissa vauhdeissa ja parantavan ajokäytöstä ylipäänsä. Takavalojen L-muotoa on korostettu entisestään.

Lexuksen antama opasvihko kertoo auton olevan aiempaakin terävämpi, mutta silti sulavampi. Ehkä tahtomattaan se tiivistää auton erinomaisesti: RC:n identiteettiä täytyy etsiä jonkin aikaa.

Reissu, ei ralliauto

Urheiluautona se ei toimi. Maantienopeuksien alapuolella ohjaus on etäinen ja tunnoton. Vauhdin myötä se ryhdistäytyy, mutta ei takavetoisella RC:llä lopulta tee mieli kanttailla mutkia sen enempää, kuin yllättävän kyvykkäällä etuvetoisella ES-sedanilla.

Urheiluautona tarkasteltuna RC:tä rasittaa vielä ohjausta enemmän sen voimalinja. Lexuksen hybridijärjestelmä on huipputaloudellinen ja sulava, mutta sielukas se ei ole.

Lexus on yrittänyt ratkaista ongelman Sport+ -ajotilan äänigeneraattorilla. Kiihdytysmölinä päättyy kaasunnostoa seuraavaan kakofoniaan, jonka hetken naurunsekaisen hämmästelyn jälkeen tulkitsimme keinotekoiseksi viestiksi pakoputkiston paukkeesta. Japanilaiset taisivat V8-ääniä googlaillessaan löytää vahingossa Dysonin V8:n Corvetten V8:n sijaan?

Pitkälle matkalle

Se urheiluautosta. Ei RC sellainen yritä olla, joten turha sitä on urheiluautona arvioida. Paljon paremmin se on kotonaan gran turismo -tyylisenä matka-autona. Etuistuimet ovat miellyttävät ja autossa on mukava viettää aikaa, vaikka sisätilat paljastavatkin, miten paljon Lexuksen sisätilasuunnittelu on edennyt viimevuosien aikana. Harjatun pinnan lisääminen lämmityslaitteen ja äänentoistojärjestelmän paneeleihin ei tuo autoon samaa erikoisuudentuntua, mitä esimerkiksi malliston suurempi kaksiovinen, LC, huokuu.

Toki pitkällä matkalla kömpelö kosketuslevyohjattu tietoviihdejärjestelmä rasittaa eniten, mutta sen kestää. Rauhallisessa ajossa voimalinja toimii hienosti, ja kulutuskin pysyy alhaisena. Sivistyneisyys sortuu vasta suurta tehoa pyydettäessä. Silloin moottoriääni kantautuu ohjaamoon ja kuljettaja jää ihmettelemään, missä 223 hevosvoiman yhteistehon vaikutus on.

Alustasäätöä

Valmistaja kertoo hioneensa mallipäivityksessä alustaa. Iskunvaimentimet toimivat tehokkaammin hitailla männännopeuksilla (esimerkiksi suurissa töyssyissä) ja puslat ovat aiempaa jäykemmät. Lexus kertoo myös ohjaustehostuksen saaneen hienosäätöä.

Koska aiemmat kokemukset autosta ovat Suomesta talvirenkailla muutaman vuoden takaa, ja autoa ajetaan nyt Espanjassa kesärenkain, on muutosten tuomaa eroa mahdotonta sanoa. Mainittujen ohjausmoitteiden lisäksi RC tuntuu ainakin nyt ajettuna F-Sport S -painoksena hivenen turhan jämäkältä. Gran turismoon sopisi vähän lepposampikin kyyti. F-Sport S tosin poikkeaa muista versioista sähkösäätöisellä iskunvaimennuksellaan, joten kommentit pätevät vain tähän malliin.

Lexus RC -malliston hinnat alkavat 54 245 eurosta, ja ajetusta F-Sport S:stä pyydetään 65 608 euroa. Lähtöhinta on kilpailijoita kovempi, mutta toisaalta varustelu on kattava. Siinä mielessä RC:n voi yhä perustella järjellä. Kyse on kuitenkin kaksiovisesta coupesta, autoluokasta jossa tunteet määräävät. Kasvojenkohotus ei tuo RC:lle suuremman LC:n vetovoimaa, enemmänkin isoveljen saapuminen toissa vuonna markkinoille on avannut silmät RC:n karismattomuudelle. Koska auton vetovoima perustuu sydämen sulattavan ulkonäön ja ajettavuuden sijaan vaivattomuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen, saattaa RC jäädä markkinoilla ahtaalle.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen