Koeajo: Lexus RC 300h – Hybridi V8:ia parempi?

Vasta hybridi saa Lexus RC -coupén parhaat puolet esiin. Hyvää: mukavuus, taloudellisuus, tilat coupéksi. Huonoa: alhainen huippunopeus, ohjaus.

Rehellisesti sanottuna odotukset Lexus RC 300h:ta kohtaan eivät ole kovin korkealla. Viime syksynä koeajettu RC F 5.0 Carbon jätti ristiriitaisen vaikutelman, joten onko ekologisella hybridivaihtoehdolla mitään mahdollisuuksia?

RC F:n viisilitrainen V8 oli upea moottori, joka etsi parempaa kotia. Kierroksia janoava luonne ei sopinut painavaan ja mukavaan autoon. Ajettavuudessa ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, mutta tunnelma lässähti viimeistään yliampuvaan korisarjaan ja Carbon-varustetason paljaalla hiilikuidulla viimeisteltyihin korin osiin.

Onneksi ihminen on erehtyväinen. Hybridiversio RC 300h nimittäin yllättää tyylikkyydellään. RC F -mallin ylilyönneistä on luovuttu, mutta vahvalla punaisella viimeisteltyihin linjoihin on jäänyt ripaus eksotiikkaa. Ainoastaan etuvalojen muodot vaativat tottumista.

Juuret suvun eri haaroissa

Lexuksen mallistossa RC sijoittuu neliovisen IS-sedanin kokoluokkaan. Coupén suorimpia kilpailijoita ovat Audi A5, BMW 4-sarja sekä viereisellä sivulla koeajettu Mercedes-Benzin C-luokan coupé.

RC:n alustarakenteita on lainattu suuremmasta GS-sedanista. Juuret huomaa nopeasti siitä arvokkuudesta, millä RC tasoittaa tienpinnan töyssyjä ja kuoppia. Erityisesti huomio kiinnittyy eleettömyyteen ja äänettömyyteen. Jousitus on kohtalaisen pehmeä, mutta iskunvaimentimet kantavat painavan korin liikkeet hienosti reippaammassakin ajossa.

Mukavuusalueelleen auto pääsee leppoisassa kruisailussa tai pitkässä matka-ajossa. Etuistuimet ovat huippumukavat, ja melutaso pysyy miellyttävän alhaisena moottoritienopeuksiin asti. Vain tunnoton ohjaus vaivaa matkantekoa.

Sisätilat mukailevat Lexus IS:ää. Vaakasuuntaiset linjat jakavat kojelaudan selkeisiin osiin, joita leveä keskikonsoli rajaa pituussuunnassa. Tunnelma on ehdottoman japanilainen, mutta hillittyjen materiaalivalintojen ansiosta eurosilmätkin tottuvat siihen vähitellen. Viimeistelyssä ei ole sijaa moitteille.

Lexuksen viihdejärjestelmää ja lisävarusteista navigaattoria ohjataan kosketuslevyllä, jonka käyttöä helpottavat kursorin liikkeistä viestivät hennot täräykset. Järjestelmän kanssa pärjää, mutta saksalaisten sulavuuteen se ei yllä.

Taloudellisuus palkitsee

Hybriditekniikka sopii mukavaan coupéen hämmentävän hyvin. Nelisylinterinen 2,5-litrainen bensakone yhdistettynä sähkömoottoriin ei arkiajossa tee itsestään numeroa, mutta portaattoman vaihteiston katkeamaton veto miellyttää. Itse hybridijärjestelmää ei tahdo edes huomata, ellei seuraa mittariston täyssähkötilasta kertovaa EV-merkkivaloa.

Täydellä kaasulla kiihdytettäessä arvokkuus kuitenkin kärsii. Nelosmoottori ei ole karkeimmasta päästä, mutta vaihteiston vuoksi tasaisena pysyvä kierrosluku luo mielleyhtymiä luistavaan kytkimeen. On toki muistettava, etteivät kilpailijoiden karkeat nelisylinteriset diesel- tai bensiinimoottorit tarjoa yhtään sivistyneempää elämystä.

Hybridijärjestelmän 223 hevosvoiman yhteisteho riittää vaivattomiin ohituksiin, mutta Saksaan matkaavien kannattaa tiedostaa vain 190 kilometriin tunnissa jäävä huippunopeus.

Paljon voi kuitenkin antaa anteeksikin, sillä RC 300h:n kulutus on ilahduttavan alhainen. Talvinopeuksissa auto taittoi moottoritietä tasaisella kuuden litran keskikulutuksella, ja kaupungissa pääsi senkin alle.

Taloudellisuus näkyy verotuksen kautta myös ostohinnassa. Koeajoauto edusti malliston toiseksi edullisinta tasoa, mutta vakiona ovat silti sähkösäätöiset nahkaistuimet, aktiivinen vakionopeudensäädin ja avaimeton käyttö. Oikeastaan kaikki, mitä coupén vaativaan luksustunnelmaan tarvitaan – melkoisesti vastinetta 56 000 eurolle.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen