Ajoneuvot | Esittely | 21.10.2018

Maistiainen: Söpö maasturinpentu – Suzuki Jimny 1.5 GL

Suzuki Jimny kuuluu pitkäikäisiin ja harvoin uudistuviin automalleihin. Sen historia alkaa 1970 esitellystä LJ10-mallista, jota Suomeen ei tuotu. Sen sijaan vuonna 1981 esitelty SJ410- ja Samurai-mallinimillä myyty toinen sukupolvi muodostui jo kulttiautoksi maastokykyjensä ja kestävyytensä ansiosta myös Suomessa.

Kolmas sukupolvi näki päivänvalon 1997 Tokion automessuilla ja sen myynti on jatkunut vakaana mallin ikääntymisestä huolimatta. Päästömääräyksien ja turvallisuusvarusteiden kysyntä pakotti tehtaan kuitenkin uusimaan Jimnyn perusteellisesti.

Maastokyvyt tallella

Pikku-Suzukin ystävillä ei kuitenkaan ole syytä huoleen, sympaattisen ja konstailemattoman ulkonäön lisäksi erillisrunko, jäykät akselit, kytkettävä neliveto ja alennusvaihteisto on säilytetty. Tasauspyörästön lukkoja ei sentään ole, niiden hommat hoidetaan elektronisesti jarruilla.

Jimnyn kykyjä ei kuitenkaan saa aliarvioida, pienet ulkomitat ja koriylitykset yhdessä keveyden ja helposti arvioitavien kulmien kanssa saattavat isommat, arvostetummat ja kalliimmat tosimaasturit noloihin tilanteisiin nykyaikaisista katumaastureista puhumattakaan.

Ensiesittelyssä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta piipahtaa maastossa, hoidettakoon se perusteellisemmassa koeajossa myöhemmin. Tällä kertaa oli tyytyminen Suzukin vaatimattomampaan puoleen, hyvällä pinnalla se ei ole vahvimmillaan.

Kaupungissa pieni kankeus ei haittaa, sitä paikkaa hyvä näkyvyys ja helppo kulmien arviointi. Lähestyvä talvi aurausvalleineen kääntää vaa’an kieltä lisää Jimnyn suuntaan. Vasta maantiellä Jimny joutuu altavastaajaksi, mutta yllättää silti siedettävällä ajettavuudella ja mukavuudella. Kallistelua ei ole liiaksi asti, mutta jousituksen pompotus on pitkän päälle rasittavaa.

Isompi moottori

Jimnyn moottori on uusittu uusien päästömääräyksien täyttämiseksi. Nelisylinterisen bensiinimoottorin iskutilavuus on nostettu 1,5 litraan, teholukeman kasvu 102:een ja vääntömomentin kasvu 130 Nm:iin tuntuu lisäpotkuna vanhaan malliin verrattuna.

Huudattamistarpeen vähentyessä myös melutaso pysyy siedettävänä, vetoperän ääni ylittää moottoriäänen. Bensaa kuluu miehekkäästi, yli kahdeksan litraa satasella jo viisivaihteisella käsivaihteistolla, nelivaihteinen automaatti yltänee kymppiin.

Jimny on markkinoiden edullisin maastoauto, vaikka hinta nousikin uudistumisen yhteydessä 24 990 euroon, automaatti on kolme tonnia kalliimpi. Hinnasto olikin siinä kokonaisuudessaan, sillä maahantuoja on ottanut valikoimaan vain yhden varustetason GL:n.

Ilahduttavasti modernit elektroniset turvajärjestelmät, kuten hätäjarrutus, kaistavahti, liikennemerkkien tunnistus ja kuskin vireystilan valvonta kuuluvat siihen vakiona. Harmillisesti Jimny sai silti kolaritesteistä vain kolme tähteä. Kuvissa oleva GLS ei siis tule Suomeen, meillä kosketusnäytön tilalla on perinteinen radio.

Kompaktit mitat

Jimnyn pieni koko juontaa juurensa japanilaiseen Kei-miniautoluokkaan, jossa auton maksimimitat on määritelty. Uusinkin malli täyttää koriltaan nämä, mutta meille tulevat autot ovat isompia tuhdimpien puskureiden, lokasuojan levikkeiden ja takaluukkuun ripustetun varapyörän ansiosta. Vaikka kantikas kori on tehokkaasti hyödynnetty, tilat ovat kokoluokan mukaiset. Kaksiovinen kori on aina nelipaikkainen.

Edessä ajoasento jää kaipaamaan ratin etäisyyssäätöä ja tuhdimpia istuimia, takana mahtuu yllättäen aikuinenkin istumaan, mutta ei viihdy pitkää matkaa ohuella muotoilemattomalla istuimella. Tavaratilan ovi aukeaa hankalasti sivulle ja vieläpä kadun puolelta. Aukko on iso, mutta tila olematon. Penkit kaadettuna pohja on tasainen ja helpostiputsattavaa pinnoitetta.

Jos ensivaikutelma Jimnystä on ahdas ja askeettinen ajettava maantiellä, miksi ihmeessä sitä ei kuitenkaan olisi halunnut luovuttaa pois? Sympaattisuus ja persoonallisuus korvaavat pienet puutteet. Tulisipa Jimny pian kunnon koeajoon.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka

Lisätietoja: www.suzuki.fi/uusi-suzuki-jimny-tulossa