Koeajo: Subaru Forester e-Boxer on massiivinen ja mukava, mutta pikkuviimeistely puuttuu

Subaru Forester e-Boxer on tilava, mukava ja helppo, mutta pienellä hiomisella autosta saisi vieläkin paremman. Hyvää: näkyvyys, ajon helppous, tilat, kokonaisuus. Huonoa: ohjaus, ryntäilevä sähköajo, puhditon tekniikka, äänieristys.

Subaru sähköistää mallistoaan omintakeisella tavalla: XV-mallin eli korotetun viistoperän lisäksi uusin Subaru Forester -maasturi on tarjolla nykyään ainoastaan kaksilitraisen vapaastihengittävän bensiini- ja alle 20-hevosvoimaisen sähkömoottorin yhdistelmällä. Kilpailijoiden kovasti markkinoimia latausmalleja ei Subarun Suomen-tarjonnassa näy.

Forester tuntuu heti suurelta autolta. Tilaa on sisällä erittäin hyvin niin tavaroille kuin matkustajille sekä pituus- että leveyssuunnissa, eikä pääntila lopu kesken korkeammankaan hatun kanssa. Kuitenkin auto on helposti hahmotettavissa ahtaissakin paikoissa, ja täyden varmuuden ajamiseen saa valinnaisella 360 asteen kamerajärjestelmällä, mikä helpottaa myös mahdollista maastoajoa.

Syvälle metsään massiivisella Foresterilla ei tietysti ole asiaa, mutta 22 senttimetrin maavaran ja X-Mode -järjestelmän Snow-dirt ja Deep snow-mud -ajotilojen ansiosta hieman haastavammatkin olosuhteet ovat päihitettävissä.

Lisävoima ei olisi pahitteeksi

Forester on XV:tä kookkaampi ja raskaampi, mutta varustettu samalla tekniikalla. Moottoritienopeuksiin kiihdyttäessä bokserinelosesta otetaan kaikki irti: tarpeeksi pienellä portaattoman vaihteiston ”virtuaalivaihteella” kierrokset pysyttelevät koko kiihdytyksen ajan hyvin korkealla.

Maantiellä puhdittomuus ei muodosta ongelmaa, mutta nykivämmässä kaupunkiajossa hybridivoimalinja aiheuttaa ajoittain harmaita hiuksia. Pienen sähkömoottorin avustus on normaalisti huomaamatonta, mutta välillä se haluaa ottaa täyden vastuun auton liikuttamisesta, mikä vaikuttaa turhankin kunnianhimoiselta.

Kun polttomoottori sammuu ryömintänopeudessa eikä sähkömoottorissa riitäkään puhtia – tai akussa kapasiteettia – auton liikuttamiseksi, käynnistyy bensakone välittömästi uudelleen ja aiheuttaa pienen ryntäyksen. Välitön kaasupolkimen nostaminen siirtää puolestaan vastuun takaisin pelkälle sähkömoottorille.

Mielessä käy väkisin kysymys: olisiko sähkömoottori ollut fiksumpaa pitää ainoastaan avustavassa roolissa? Noin puolen kilowattitunnin akussa kun ei riitä kapasiteettia järin pitkään ajoon, eikä 16,7-hevosvoimainen sähkömoottori jaksa kuljettaa autoa käytännössä yli 20 km/h -nopeuksissa.

Sähköistyksen tuoma kulutushyöty voisi olla selvempikin, sillä ajotietokoneen näyttämä reilusti yli yhdeksän litran lukema sadalle kilometrille on nykyautolle suuri – jatkuvasta nelivedosta huolimatta. Subarun päämarkkinoilla USA:ssa kyseinen kulutus tosin ei autoilijaa yhtä paljon vaivaa.

Pahoittelut, luulin sinua joksikin muuksi!

Viistoperäisestä sisarmallista tuttuja ovat myös erikoiset piippaukset ajon aikana. Foresterissa tosin äänille löytyy useammin luonnollinen syy: kuljettajan kasvojentunnistusjärjestelmä. Järjestelmä seuraa kuljettajan katsetta ja päästää terävän piippauksen katseen hapuillessa. Homma toimiikin erinomaisesti: viikon aikana aiheettomia piippauksia tuli vain yksi, ja ajaessa keskittyy tietoisesti entistä enemmän tiehen varoitusäänen välttämiseksi.

Kasvojentunnistusjärjestelmä myös tunnistaa kuljettajan ja valitsee tälle personoidun profiilin automaattisesti. Tämä osa systeemistä ei ansaitse kehuja, sillä noin joka toinen kerta järjestelmä luulee allekirjoittanutta silmien perusteella joksikin muuksi henkilöksi ja säätää penkin huomattavasti lyhyemmälle kuljettajalle sopivaksi.

Kokonaisuus kunnossa

Foresterin rengasmelu ei ole varsinkaan auton hintaan nähden hiljaisimmasta päästä, mutta XV:n tapaan ohjaamoon pääsevät äänet tulevat sellaisella taajuudella, etteivät ne erotu korvaan häiritsevinä.

Ohjaus on hieman tahmaava, mutta looginen etenkin kovemmassa vauhdissa. Maantiellä liikkuminen on vaivatonta ja kohtuullisen tunnokasta. Töyssyt Forester ylittää pehmeästi. Näillä eväillä auto ei osoittaudu millään osa-alueella poikkeuksellisen erinomaiseksi, mutta kokonaisuus on enemmän kuin hyvä. Tunnelman kruunaa erinomainen näkyvyys ulos.

Samaa helppoutta jatkaa Subarun käyttöliittymä, mistä löytää ensi-istumalta kaikki toiminnot ilman suurempaa etsimistä. Käyttöliittymää voi luonnehtia jo hieman vanhahtavaksi, mutta Android Auto ja Apple CarPlay auttavat enemmän ominaisuuksia kaipaavia.

Edullisimmillaan Foresterin saa Suomessa 44 393 eurolla, mutta malliston kruunaava Summit-varustelu nostaa hintaa lähes kymppitonnilla. Halvasta autosta ei siis ole kyse, mutta hintaluokan mukainen laadukkuus on aistittavissa: etenkin sisustuksen osat vaikuttavat lujilta ja hyvin sovitetuilta. Arvokkuutta tulisi kuitenkin lisätä paremmalla äänieristyksellä ja rivakammalla voimalinjalla, jotta yli 50 000 euron hinta olisi vankemmin perusteltavissa.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen