Koeajo: Fiat 500 La Prima Cabrio – Tyylikäs, tyyris, tyköistuva, tyttömäinenkin?

Hyvää keveys, näppäryys, varustelu Huonoa takatilat, tavaratila, tunnoton ohjaus

Alkuperäinen Italian autoistanut Fiat 500 oli halpa ja simppeli koko perheen auto. Paljon kauemmas juuristaan uusi täyssähköinen 500 tuskin voi etääntyä, kuin nyt ajettu LaPrima-varusteinen avoversio.

Suuren suosion tuoneet retromuodot ovat tallella, mutta kohderyhmä on ennemminkin varakkaat sinkut tai pariskunnat. Onpa tietysti maailmakin tilavaatimuksineen aivan toinen. Mittojen kasvusta huolimatta kukaan tuskin ajattelee istuttavansa ketään takaistuimella pitkää matkaa. Takaistuin onkin parhaimmillaan mitättömän pienen tavaratilan jatkeena.

Avattava kangaskatto

Fiat 500 Action on pienempiakkuisena toki yksi markkinoidemme edullisimmista sähköautoista 28 000 euron lähtöhinnallaan. Nyt koeajettu Cabrio avattavalla kangaskatolla löytyy hinnaston toisesta päästä. Rättikatto on koplattu kalliimpiin varustelutasoihin, jotka puolestaan herkkujen lisäksi pitävät sisällään tehokkaamman moottorin ja isomman akuston. Niinpä avomallin hinta hipoo 40 tonnia.

Ajetussa kalleimmassa LaPrima –versiossa on myös nahkaverhoilu ja laaja repertuaari elektronisia turvavarusteita. Nimenomaan avomallia halajavan kannattaa tsekata vanhempikorisen bensiiniversion lähes puolet halvempi avokki.

Monen mielestä Fiatia ei voi kelpuuttaa avoautoksi, koska vain katto-osa aukeaa kattoluukun tavoin ja katon pitkittäispalkit jäävät paikalleen. Ikkunat avaamalla ilmavirran tuiverrusta on kuitenkin riittämiin. Kattopalkit tukevoittavat koria estäen korin vääntyilyn ja tuovat turvaa kolaritilanteessa.

Kangaskatto on eristetty, mutta silti muun liikenteen melua kantautuu sisään. Fiatin kattoa voi liikuttaa myös vauhdissa ja avata kattoluukun tavoin vain haluamansa määrän. Kokonaan avattuna katto laskostuu takaikkunan paikalle, jolloin taustapeilistä näkyy katon yli, mutta takaluukkua ei saa auki. Takakontin pieni luukku tuo mieleen vanhan 500:n moottoriluukun. Rättikatto ei nipistä sisä- tai tavaratilaa enää lisää.

Keveydestä monta etua

Söpöllä Fiiulla katto auki ajelu hymyilyttää. Sähköautoksi kevyt 1400-kiloinen taipuu kepeästi mutkatiellä ja kaupungissa. Lyhyt akseliväli merkitsee ketteryyttä, mutta yhdessä tunnottoman kevyen ohjauksen kanssa aiheuttaa rauhattomuutta suorilla, ne voi tässä kalleimmassa mallissa jättää myös kaistallapitoavustimen hommaksi.

Jousitus on jämäkämpi kuin edeltävässä mallissa, muttei ole epämukava huippuversion matalaprofiilirenkaillakaan eikä rengasmelua ole liikaa.

Kevyessä autossa vähäisempikin teho riittää ripeisiin suoritusarvoihin. Samalla sähköä kuluu vähemmän, kevyessä ajossa vain n. 12 kWh/100km saaden 37 kWh:n akun riittämään 300 km. Kun kulutus on maltillinen, jo type2-lataus on käyttökelpoinen, pitkän lounaan aikana saa ladattua 100 km:n sähköt. Talvella ja moottoritiellä joutunee tyytymään 200 km:n latausväleihin.

Teksti ja kuvat Petri Munukka