19.4.2019 Liikenne Miksi lentokone ei lennä lyhintä tietä lähtöpisteestä päätepisteeseen? Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Lentoreittien suunnittelussa pitää ottaa huomioon muutakin kuin matkan kannalta suotuisin reitti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lentoreittien suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä on paljon. Äkkiseltään varsin selkeältä vaikuttava suunnittelu työ ei ole aivan niin yksinkertaista. Reitteihin vaikuttavat merkittävästi ilmailua koskeva lainsäädäntö ja valtioiden väliset sopimukset, Finavia muistuttaa. – Kansainvälinen lentoliikenne perustuu pääosin valtiosopimuksiin. Liikenteen oikeudellisena lähtökohtana on valtioiden ilmaherruus, joka on tunnustettu Chicagon yleissopimuksessa. Se on eräänlainen ilmailun perustuslaki, kertoo Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan väitöskirjatutkija Mikko Huttunen. Vuonna 1944 solmitussa Chicagon sopimuksessa eli kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa ovat mukana miltei kaikki YK:n jäsenvaltiot. Sopimus takaa, että valtiot saavat täysin määrätä alueensa yläpuolella olevan ilmatilan käytöstä. Jos vieraan valtion kone lentää toisen valtion ilmatilassa luvatta, on kyseessä ilmatilan loukkaus. – Chicagon sopimusneuvotteluissa laadittiin myös sopimus, joka olisi avannut koko maapallon ilmatilan kilpailulle. Valtiot halusivat kuitenkin pitäytyä omissa ehdoissaan ja päätäntävallassaan, ja tämän seurauksena syntyi kahdenvälisten sopimusten verkosto, Huttunen kertoo. – Kahdenvälisiä sopimuksia on olemassa yli 4000 kappaletta, ja suuri määrä tekeekin järjestelmästä aika pirstaleisen. Finnairin kasvun takana Siperia Nimensä mukaisesti kahdenvälinen sopimus on kahden maan välille tehty sopimus. Käytännössä sopimus tehdään kansallisen lentoyhtiön ja kohdevaltion välille. Tästä on esimerkkinä Suomen ja Venäjän välinen sopimus, joka takaa tällä hetkellä Finnairille viikossa 80 edestakaista lentoa Siperian yli. Siperian ylilentoluvat mahdollistavat lyhyet Aasian-reitit ja ovat osaltaan tukeneet yhtiön kasvua Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Monella eurooppalaisella kilpailijalla ei ole yhtä laajoja lentolupia Siperian ylittäville reiteille, Finavia muistuttaa. Reittien muodostumiseen vaikuttavat siis vahvasti valtioiden intressit. Pidempien lentoreittien käyttäminen on kalliimpaa, ja siten ylilentoluvilla on taloudellista vaikutusta – paitsi reitin käyttämisestä maksavalle lentoyhtiölle, myös siitä määräävälle valtiolle. Luvan myöntävä valtio saa tuloja lentopalveluidensa käytöstä. Maat saavat itse määrittää kustannukset. – Maksujen suuruuden määrittymiseen on olemassa joitakin ohjeita eikä maksuja saa kerätä syrjivästi, mutta viime kädessä valtio päättää itse, miten ja mistä maksuja kerätään, Huttunen sanoo. Lentoreittien suunnittelussa otetaan toki huomioon myös useita muita käytännön seikkoja, kuten taloudelliset kustannukset, lentoasemien kapasiteetti ja lentoslotit, eli ennalta sovitut lähtö- ja laskeutumisajat. Yhteiset pelisäännöt tärkeitä Kasvavassa globaalissa lentoliikenteessä yhteiset pelisäännöt ja kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä, sillä ne takaavat ilmatilan käytön turvallisuuden ja sujuvuuden. Lisäksi ne edistävät matkailua ja kansainvälistä kaupankäyntiä. Chicagon sopimuksen ja kahdenvälisten sopimusten lisäksi EU:lla on oma lentoliikennettä koskeva järjestelynsä, sisämarkkinat, joilla vallitsee ilmailun vapaus. Sen pohjalta unioniin on luotu Euroopan yhteinen ilmailualue, johon kuuluu jäsenvaltioiden lisäksi useita lähivaltioita. Lisäksi EU on tehnyt sopimuksia muun muassa Yhdysvaltojen ja Australian kanssa. Minkä tahansa jäsenmaan lentoyhtiö voi lentää näihin maihin. – Matkustajien kannalta tämä on todella hyödyllistä, sillä näin kaukoreitit avautuvat kilpailulle. EU:n sisällä laajat liikennöintivapaudet ovat luontainen osa sisämarkkinoita. EU haluaisi eroon myös Venäjän ja EU-maiden kahdenvälisistä sopimuksista, mutta toistaiseksi Siperian ylilentolupia on myönnetty vain yksittäisille valtioille. EU pitää myös huolta, ettei kuka tahansa pääse lentämään jäsenmaiden ilmatilassa turvallisuuden kustannuksella. – EU:lla on olemassa musta lista lentoyhtiöistä, joiden ei ole katsottu noudattavan siviili-ilmailun turvallisuusstandardeja riittävän tehokkaasti. Nämä yhtiöt eivät saa laskeutua eivätkä lentää unionin alueella. Unionin kansalaisten turvallisuus taataan tällä tavalla, sillä näiden yhtiöiden kohdalla pelkkä ylilentokin voi olla turvallisuusriski, Huttunen kertoo. Lähde: Finavia Kuvitus: Moottorin arkisto/Antti Hentinen Lue lisää Kaikki artikkelit 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 25.4.2024 Koeajo Koeajo: Suzuki Swift – tonnikeiju tarjoaa halvalla hauskaa 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan - tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 24.4.2024 Yleinen Uusi Tesla Model 3 Ludicrous on kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä perheauto, jonka saa alle 60 000 eurolla - naurettavaa 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu? 2.4.2024 Ajoneuvot 7 vuotta vanha hybridi-Volkkari hajosi takuuaikana – korjaus kesti kuukausia, syntyi yli 14 000 euron lasku