Lentokentällä vihertää – sähköistäminen avuksi myös ilmailun päästöjahdissa

Lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä leikataan myös maan pinnalla. Yksi heti käytettävissä oleva keino on maahuolinnan sähköistäminen.

Lentoliikenteen päästöt puhuttavat. Taivaalla tapahtuviin päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa lentokonekaluston modernisoinnilla, keventämisellä, polttoainetehokkuuden optimoinnilla ja pitämällä välilaskujen määrä maltillisena.

Lentämisen päästöistä puhuttaessa huomio kiinnittyy lähes poikkeuksetta yläilmoissa tapahtuviin päästöihin ja niiden kaventamiseen, vaikka muitakin mahdollisuuksia on tarjolla.

Esimerkiksi lentokoneiden ja moottorien pesulla voidaan osaltaan vähentää ympäristön kuormaa. Yksi potentiaalinen kohde on myös maahuolinta, johon kuuluu jokseenkin kaikki lentokoneen laskeutumisen jälkeen tapahtuva toiminta aina siihen asti kun kone on jälleen valmis palaamaan taivaalle.

Maahuolinnan saralla säästöjä ja samalla myös pienempiä päästöjä on tarjolla sähköistämällä. Ja mikä parasta, tarvittava teknologia on jo saatavilla ja sen toimivuus on todettu myös käytännön testeissä.

Esimakua tulevasta

Kaikkiaan 16 lentoasemalla maahuolintaa lentoyhtiöille tarjoava, Finavia-konserniin kuuluva Airpro ja Pohjoismaiden suurin lentoyhtiö Norwegian näyttivät yhdessä esimerkin "vihreästä käännöstä" Helsinki-Vantaan lentoasemalla tiistaina 11.6.

Aamulento Arlandasta otettiin vastaan ja saateltiin jälleen matkaan täysin sähköisen kaluston turvin. Hieman laveammin tarkasteltunakin sähkön osuus oli kohdallaan, sillä vain paikalla pyörähtänyt polttoaineen jakeluauto ja matkustajia kuljettava bussi käyttivät perinteisempiä polttoaineita.

Koneen kääntö alkaa matkatavaroiden purkamisella ja matkustajien siirtämisellä terminaaliin. Kone myös siivotaan ja tankataan, jonka jälkeen se on lastausta ja uusia matkustajia vaille valmis lähtöön.

Sujuvaa kääntöä varten lentokoneen ympärillä pyörii melkoinen määrä kalustoa: matkustajaportaat, kuormaushihna, työntötraktori ja muutama matkatavaravaunuja kuljettava trukki. Airpro on sähköistänyt koko tämän ketjun.

Maassa ollessaan lentokone tarvitsee myös sähköä. Kaikilla kentillä kiinteää verkkoa ei ole tarjolla, joten sähkö on tuotava koneen luo erillisen maavirtalaitteen avulla.

Perinteisesti maahuolinnassa käytettävä kalusto on saanut käyttövoimansa dieselistä, mutta alan tulevaisuus vaikuttaa kentällä kuullun perusteella vahvasti sähköiseltä.

Airpro kertoo panostaneensa sähkökäyttöiseen kalustoon jo useamman vuoden, mutta tiistaina toteutettu täysin sähköinen koneen kääntö oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan.

Talvivalmius vaatii hiomista

Sähköistyminen on maahuolinnassakin mittava investointi. Kalustohankintojen lisäksi aikaa ja rahaa palaa muun muassa uudenlaisen työrytmin hiomiseen ja alkuvaiheessa myös kaluston hienosäätöön, sillä valmistajien talvivalmiina toimittama kalusto on harvoin tehtaalta saapuessaan kuitenkaan täysin valmis suomalaiseen talveen.

Esimerkiksi akustojen lämmönhallinta on vaatinut jatkokehittelyä. Erään laitevalmistajan toimittama akkupeite todettiin pian yhtä käytännölliseksi pakkasentorjunnassa kuin pelkkä villasukka. Akun päälle aseteltuna sen todettiin lämmittävän lähinnä virittäjänsä mieltä, eli paremman ratkaisun kehittäminen oli talven varalle välttämätöntä. Eikä esimerkki ole ainut laatuaan.

Airpron kanssa kehitystyöhön ryhtyi huoltokumppani GSE Arctic.

Talviset puitteet testaustyölle järjestyivät puolestaan luontevasti Kittilän lentoasemalta, jossa olosuhteiden arktisen haastavuusaseteen riittävyyttä ei tarvitse arvailla.

Neljä Nissan Leafin akkua

Parkissa olevalle Norwegianin lentokoneelle sähköä tarjoava maavirtalaite on platalla käytettävistä laitteista tuorein tulokas, eikä vielä edes sarjatuotannossa vaan testikäytössä.

Talvikauden jälkeen neljän Nissan Leafista tutun akun varaan kehitetyn maavirtalaitteen ympärivuotinen käyttö on saatu sujumaan niin, että valmistaja ja mahdollinen asiakas ovat tyytyväisiä ja laite viimeisiä viilauksia vaille valmis tuotantoon.

Yhdestä latauksesta riittää siirrettävää sähköä vähintään kolmen kentällä käyvän koneen tarpeiksi. Sen jälkeen akut on ladattava huoltohallilla, johon kuluu noin viitisen tuntia.

Lisää luvassa

Airpron kokemuksen mukaan lentokonetta lähtökuntoon valmisteleva sähköinen kalusto on nyt valmis säähaasteisiin ympärivuotisesti.

Ja lisää on luvassa, sillä tänä vuonna yhtiö kertoo käyttävänsä ympäristön kannalta kestäviin kalustoinvestointeihin 2,5 miljoonaa euroa. Kahtena edellisenä vuotena on käytetty 5,5 miljoonaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 50 uutta työvälinettä vuodessa. Helsinki-Vantaalla työskentelevästä kalustosta jo 70 prosenttia käy sähköllä.

Kuluvan vuoden aikana Airpro kertoo ottavansa käyttöön muun muassa täysin sähköiset wc- ja vesipalveluautot. Niiden arvioidaan olevan maailman mittakaavassa ensimmäiset lajissaan.

Sähköistyvän kaluston haasteet ovat tuttuja autoilun saralta. Infran kehittäminen on tärkeää, latausta on saatava sujuvasti ja pitkät siirtymät syövät latausta varsinaisen käyttötarkoituksen kustannuksella ja niin edelleen. Osan ratkaiseminen edellyttää työtavan muuttamista ja täsmällisempää ennakoimista, osa ratkeaa rahalla.

Tehonsa ja käytettävyytensä puolesta sähköiset työkoneet eivät kalpene perinteisempään kalustoon verrattuna, mutta yksin päästöleikkausten perässä ei maahuolintakalustoa kenties kannata sähköistää. Erikoistyössä käytettävä kalusto on kallista.

Raha on kuitenkin varteenotettava motivaattori uudelle suuntaukselle. Sähköisen kaluston vähäisemmäksi arvioitu huoltotarve ja esimerkiksi työkoneiden polttoaineista syntyvä säästö tuo etua siinä määrin, että kokonaisuus vaikuttaa kannattavalta. Eikä tarjolla oleva kansainvälisen edelläkävijän tittelikään ole huono meriitti maahuolinnasta vastaavalle.

Airpron asiakkaina olevat lentoyhtiöt arvostanevat päästöjen pienentymistä ja ohessa saatavaa imagohyötyä, kunhan koneen kääntö sujuu kentällä yhtä mallikkaasti kuin aiemminkin.

Näkemyksen jakaa myös Helsinki-Vantaan ensimmäisen "vihreän käännön" nimiinsä kuitannut Norwegian, joka on myös Airpron suurin yksittäinen asiakas.

– Norwegian pyrkii edistämään kestävää ilmailua, toteaa tiedotteessa yhtiön Suomen ja Ruotsin viestintäpäällikkö Charlotte Holmberg.

Norwegianin mukaan paikallispäästöttömät lentokoneiden käännöt Helsinki-Vantaan lentoasemalla ovat osa toimenpidevalikoimaa, joka tähtää lentämisen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen