Matkailu | Uutinen | 16.11.2019

Vauhdikasta tähtiloistetta – Tallink MySTAR on 2020-luvun pikalaiva

Tallink Shuttlen uuden laivan rakentaminen aloitetaan alkuvuodesta 2020. MyStar:iksi nimikilpailun kautta kastettava uutuus on kuin ohjelmistopäivitys Megastariin. Miltä näyttää 2020-luvun pikalaiva?

Jaa artikkeli

Tallinkin Helsinki–Tallinna-reitillä pareina ajavat M/S Star ja M/S Megastar ovat eri puista veistettyjä. 186-metrinen Star vuodelta 2007 on melko perinteisen kaavan kautta rakennettu matkustaja-autolautta. Dieselkäyttöinen alus pystyy kuljettamaan Suomenlahden yli 2 080 matkustajaa ja 478 henkilöautoa. Hyttejä löytyy 131 kappaletta eli niitä on 520:lle matkustajalle.

Vuonna 2017 neitsytmatkansa ajanut Megastar puolestaan on 212 metriä pitkä, se kulkee Viking Gracen ja tulevan Viking Gloryn tavoin nesteytetyllä maakaasulla, ottaa 2 800 matkustajaa, 646 henkilöautoa, mutta vain 47 matkustajahyttiä. Nämä ominaisuudet tekevät siitä parhaan juuri siinä, mitä se on. Megastarin ei nimittäin ole tarkoitus olla risteilyalus, vaan shuttle-laiva lahden yli. Se palvelee eri asiakkaita kuin esimerkiksi Tallinkin kolmas laiva tällä välillä, Silja Europa.

Tallink Megastar

Kaksoissisar

Tallink on tilannut Rauman telakalta 250 miljoonalla eurolla uuden shuttle-laivan. Kaikkien havainnekuvien, kuten myös annettujen teknisten tietojen mukaan Mystar (tyyliteltynä MySTAR) tulee olemaan Megastarin sisarlaiva. Sen kautta pystymme siis ennalta arvaamaan paljon uutuudesta, vaikka rakennustyöt eivät ole edes vielä alkaneet.
Megastarin suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota sen yhteen ja nimenomaiseen käyttötarkoitukseen.

Suomenlahden ylitys kestää pikalaivan 27 solmun (50 km/h) nopeudella kaksi tuntia. Tuossa ajassa ei ehdi kovin paljon muuta kuin katsella maisemia, tehdä ostoksia tai nauttia buffetista. Niitä varten on istumasalonki, jossa on yli 300 junamaista matkustajaistuinta, 2 800 neliön myymälä sekä ravintoloita. Erikoisuutena löytyy tavallisen läpiajettavan autokannen lisäksi myös erillinen autotalli, johon voi ottaa auton mukaan koko päiväristeilyn ajaksi. Tällä autotalliosastolla on autokannesta poiketen mahdollista käydä risteilyn aikana, ja se on sijoitettu siten, että ostokset on helppo viedä heti suoraan omaan autoon.

Tallink MySTAR

Megastar toiminee hyvänä osviittana Mystarin olemuksesta.

Megastarilla matkanneille juuri luetellut ominaisuudet ovat tuttuja, mutta vesirajan alapuoliset osat eivät välttämättä niinkään.

Kahta pääpotkuria ja koko laivan energiajärjestelmää pyöritetään viidellä moottorilla. Kaikki ovat Wärtsilän valmistamia ja tyyppiä 50DF. Kyseessä on laaja moottoriperhe, josta Megastariin on valittu kaksi kappaletta tyyppiä 6L- (rivikuutonen, omamassa 96 000 kg) sekä kolme 12V50DF:ää (V12, omamassa 175 000 kg). Tehoa löytyy mukavat 975 kW per sylinteri, mikä nostaa koko laivan konetehon 45 600 kilowattiin. Tällä nopeuslukema pysyy 27 solmussa – teoriassa ylikin – säällä kuin säällä. Polttoaineenaan Megastar käyttää siis nesteytettyä maakaasua, jota tankataan -150 celsiusasteen lämpötilassa. Näin kaasusta tulee noin 600 kertaa tiiviimpää nestettä. Megastariin LNG:tä tankataan säiliöautoista viisi kertaa viikossa Helsingin Länsisatamassa.

MySTAR

Tallink MySTAR

Liikenteeseen tammikuussa 2022 odotettava Mystar tuo sisareensa verrattuna muutamia parannuksia. Sitä voisi kutsua vaikka ohjelmistopäivitykseksi Megastariin.

Tärkeimpinä sisätilojen uudistuksina matkustajien oleskelutiloja laajennetaan ja matkustajien keskuudessa hyvän vastaanoton saaneiden istumapaikkojen määrää kasvatetaan. Myös miehistön hyttien lukumäärä tulee nousemaan. Laivan lastaaminen (autoilla) helpottuu Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettujen älykkäiden autokansiratkaisujen kautta. Näin ollen se tullee paremmin keskustelemaan Tallinnan sataman D-terminaalin automatisoidun lähtöselvitysjärjestelmän kanssa.

Energiatehokkuudessa parannusta on tullut sähkönkäytössä. Mystarissa on tehokkaat maasähköliitännät, mikä tarkoittaa, että laivan omien apukoneiden ei tarvitse jauhaa satamissa sähköä, vaan se saadaan suoraan valtakunnanverkosta. Myös satamatankkausten frekvenssi vähenee 30 % suurempien LNG-tankkien ansiosta.

Tallink MyStar

Wärtsilä 50DF -perheen moottori.

Mystarissa tulee kaiken järjen mukaan olemaan Megastarin tavoin Wärtsilä 50DF -kaksoispolttoainemoottorit, mutta Tallinkin mukaan hiilidioksidipäästöt tulevat putoamaan jopa kymmenellä prosentilla ”uudenlaisen laivamuotoilun myötä”. Sen tarkemmin asiaa ei lehdistötiedotteessa avata, mutta mitä ilmeisimmin tämä tarkoittaa veden vastuksen pienentämistä. Viidenkympin nopeudessa toki myös ilmanvastus alkaa merkitsemään, joten kenties näemme jotain uutta silläkin saralla.

M/S Mystarin rakennustyöt Rauman telakalla alkavat vuodenvaihteen jälkeen. Mittavan uudisrakennuksen hinnaksi on sovittu 250 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi se on noin 20 miljoonaa enemmän kuin Megastarilla Turun telakalla 2015. Tilaus tuo telakalle 1 500 henkilötyövuotta.

Tallink MySTAR

M/S Megastar rakennusvaiheessa lokakuuss 2016.

Rauman telakalla menee nyt hyvin, kun otetaan huomioon vielä Merivoimien mittava Laivue 2020 -tilaus. Näiden neljän Pohjanmaa-luokan korvetin rakentaminen aloitetaan Raumalla vuonna 2022 Mystarin luovuttamisen jälkeen.

Laivojen nimissä muutosta

Parin kolmen viime vuosikymmenen aikana suomalaisten, kuten myös virolaisten varustamojen alusten nimeämisissä on havaittavissa selvää muutosta. Perinteiset laivoille annettavat nimet ovat olleet usein naisellisia. Viking Linen laivastossa vaikkapa nimet Amorella, Cinderella, Gabriella, Isabella, Mariella, Rosella, Viking Sally, Viking Saga ja Diana ovat edustaneet tätä suuntausta. Punaisen varustamon kotipaikassa Ahvenanmaalla on haluttu antaa myös ruotsinkielisiä nimiä, tästä osoituksena esimerkiksi vuonna 1986 Vikingille tullut ja 2008 Huippuvuorille myyty M/S Ålandsfärjan. Täyskäännöksen käytäntöihinsä Viking Line teki vuonna 2008 XPRS:n myötä, ja kuten niin tavallista nykyään, englannin kieli alkoi tässä kohtaa vaikuttaa. Sitä seuranneet Grace ja Glory jatkavat tätä linjaa.

Silja Linen nimeämispolitiikka on sen historian aikana ollut monenlainen. Mukana on ollut hienoja suomalaisia nimiä, kuten Aallotar ja Ilmatar. Ruotsinkielisiä nimiä on nähty eniten, otetaan tuoreemmasta päästä Svea ja Bore. Siljallakin on ollut naisten nimiä: Silja (varustamon ensimmäinen laiva), Wellamo, Silvia ja Silvia Regina. Aikaisemmin laivat ovat saaneet myös historian henkilöiden nimiä, mainittakoon Birger Jarl. Suomalaisuus on näkynyt myöhemminkin, kun 1980-luvun alun suursatsaus nimettiin Finlandiaksi, ja 1960-luvulla on ollut myös Fennia. Englanninkielisiä sanoja oli ollut Siljalla mukana satunnaisesti aikaisemminkin, mutta se nostettiin kuvioon kunnolla 1990-luvulta alkaen musiikin mukana, kun varustamo kastoi Symphonyn, Serenaden ja Operan. Tallinkin omistuksessa tilatut Galaxy ja Baltic Princess ovat suorastaan mahtipontisia – englanninkielisiä – nimiä.

Tallink MySTAR

Nimestään huolimatta Star on hiukan etäisempää sukua Megastarille ja Mystarille.

Eckerö Line on halunnut korostaa suomalaisuuttaan ruotsinkielisten nimien jälkeen Finlandialla ja tuoreella Finbo Cargolla. Finnlinesilla tuntuu olevan sama linja runsaan Finn-alkuisen laivastonsa kanssa.

Tallink on puolestaan käyttänyt nimissään paljon viron kieltä, kuten aikoinaan varustamolla liikennöineet Meloodia, Fantaasia ja Vana Tallinn kertovat. Toisaalta vuonna 2002 kastettiin M/S Romantika. 2000-luvulla Tallink Shuttle -brändin alle hankitut laivat on nimetty hyvinkin paljon kansainvälisyyttä henkivällä tavalla, kun on nähty Superstar, Star, Megastar ja nyt Mystar.

Tallink MySTAR

Mystar tuntunee tutulta, mutta päivitetyltä versiolta Megastarista.

Niin ikään nimeämistapa on kokenut muutoksen. Varustamot haluavat tehdä nimestä numeron jo ennen mitään kasteseremoniaa järjestämällä nimikilpailuja. Sekä Viking Glory, Megastar että Mystar ovat viime aikoina saaneet nimensä julkisuudessa esillä olleiden nimikilpailujen /-äänestysten kautta. Tallinkin järjestämään kilpailuun osallistuttiin sankoin joukoin 30 eri maasta ja ehdotuksia tuli päälle 2 800 kappaletta, suurin osa Suomesta. Tallinkin mukaan nimiehdotuksissa toistuivat sanat ’star’ ja ’baltic’. Mukana oli toki pelin hengen mukaan myös villejä ehdotuksia. Tarinan mukaan eräs Suomesta tulleista ehdotuksista oli etsinyt tähtensä aikuisviihteen saralta.

Teksti: Benjamin Helander Kuvat: Benjamin Helander, Tallink, Wärtsilä Lähteitä: Tallink, Wärtsilä, valkeatlaivat.net

Jaa artikkeli

Keskustelu