Civic TypeR:n tarina jatkuu: ”Jos Hondalla on mukava työntää, saattaa keulalla olla pian turbo”

Moottorin toimituksen käyttötestiautona toiminut Honda Civic Type-R löysi uuden ja arvostavan kodin.

Heikki Puska seisoo paitasillaan kirpeässä pakkaskelissä autotallinsa edustalla. Hän viittilöi minut oikeaan paikkaan ja pyytää astumaan sisään. Sisällä seisoo kolme autoa, joista riittää tarinaa kerrottavaksi.

Vaikka miehelle on kertynyt eläkkeeseen oikeuttava määrä ikää, lapsenomainen innostus autoharrastusta kohtaan saa miehen suupielet korvia kohti. Tarkoituksemme on jutella siitä, mitä Moottorin käytetylle käyttötestiautolle tulee tapahtumaan uuden omistajan käsissä.

Muutama kuukausi sitten Moottorin käyttötestiautona toiminut Honda Civic TypeR päätettiin laittaa myyntiin ja uudelle omistajalle. Kauppatavaksi valikoitui huutokauppa, jotta saimme määritettyä auton todellisen arvon markkinoilla.

Huutokaupat.comin sivustolle Hondamme päätyi marraskuun alussa ja lähtöhinta oli pyöreät nolla euroa. Voittavan huudon teki autoharrastaja Heikki Puska, joka ehti mukaan huutokauppaan aivan kalkkiviivoilla.

– Loin tunnukset huutokauppaan kahdeksan minuuttia ennen huudon sulkeutumista ja ensimmäisen tarjouksen laitoin sisään viittä minuuttia ennen. Se oli jännittävä tilanne.

Vuosimallin 2002 Honda Civic TypeR:n vasarahinta oli lopulta 6200 euroa, mikä jäi muutamalla satasella Puskan kipurajan alle. Lompakossa oli nimittäin 6500 euron suuruinen potti varattuna uudelle tallintäytteelle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kiinnostus Type-R:ään syntyi artikkelisarjan myötä

Puska oli seurannut Hondan tarinaa lehdessämme jo pidempään, ja oli jopa hieman huvittunut sitä, kuinka paljon autoa sen sivuilla kehuttiin. Kiinnostus mallia kohtaan kuitenkin syttyi ja hän alkoi etsiä itselleen sopivaa yksilöä toisen sukupolven Type-R:stä. Se tulisi korvaamaan juuri pois myydyn ja muutamaan pykälää rajumman Nissan GT-R:n.

Mies kävi katsomassa useampaakin TypeR-yksilöä, mutta kovia kilsoja tahkotut autot olivat pääsääntöisesti ”hirveitä romuja”. Ostopäätös olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että auto olisi pitänyt rakentaa alusta alkaen uusiksi, eikä se oikein huvittanut.

– Kun Moottorin auto sitten tuli myyntiin, päätin, että ostan sen.

Ostokrapulaa ei ole ilmaantunut, sillä auto on toiminut hankinnastaan lähtien Puskan pojan käyttöautona. Hopeanharmaa Honda kerää kilometrejä vielä ainakin hetken liikenteessä, mutta edessä on pian jatkojalostus. Suunnitelmatkin ovat ainakin osittain selvillä.

– Uusi putkisto, alustasarja, rei’itetyt jarrulevyt ja Ferodon jarrupalat. Näillä muutoksilla saadaan päivitettyä autoa jo ihan pirusti.

Listaan kuuluu lisäksi myös uudet renkaat, sillä rata-ajoa useita vuosia harrastanut mies tietää, kuinka vauhti kasvaa oikealla rengastuksella. Kyse on helposti useammasta sekunnista kierroksella.

Kilpaileminen on kallista

Rata-ajon Puska aloitti vasta viisikymppisenä, mutta se olikin sitten menoa kertaheitolla. Mies ehti kiertää Porsche Club Finlandin kilpailusarjoja vuosikausia ja menestystäkin tuli. Tästä muistuttavat pokaalit, joita pukahtelee autotallin uumenista vähän joka puolelta. Eläkkeelle jäätyään kilpaileminen Porschella on jäänyt, sillä moottoriurheilu nielee ison kasan rahaa.

– Kausi maksaa pahimmillaan useita kymmeniä tuhansia euroja. Sellaisia summia ei oikein eläkkeillä maksella.

Myös Civicistä on tarkoitus rakentaa ratakelpoinen auto. Sitä, tuleeko autosta täysiverinen kilpuri turvakaarineen, ei ole vielä ratkennut. Se selviää, kun autolla päästään ajamaan ratakierroksia ensimmäisten muutosta jälkeen.

– Jos Hondalla on mukava työntää, niin sitten tehdään isompia muutoksia. Eli kaaret ja kuppipenkit sisään ainakin, pohtii Heikki Puska.

Vieläkin kunnianhimoisempia suunnitelmia Hondan varalle on jo olemassa, sillä aihiona se on monella tapaa houkutteleva. Auto on yleisesti hyvässä iskussa ja moottori vaikuttaa olevan kilometrejä vastaavassa kunnossa. Mitään suurempaa estettä virittämiselle ei siis olisi.

Puskan tuttavat ovat jo kartoittaneet Hondan turbottamista, sillä tällä tavoin autoon saisi helposti lähes tuplaten tehoa.

– Turbopaketti olisi kuulemma 1400 euroa kokonaisuudessaan. Sillä autoon saisi jo 350 heppaa tehoa. Vaihdelaatikon pitäisi kestää tuollainen tehonlisäys ihan sellaisenaan, Heikki Puska kertoo hymyillen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hondat ovat tuttuja

Hondat ovat Puskalle tuttuja autoja, sillä tallissa majailee tälläkin hetkellä kaksi punaista Civiciä. Toinen on ensimmäisen sukupolven TypeR, jollaisia tuotiin Suomeen vain muutama hassu yksilö. Meillä autoja ei myyty Type-R -lisänimellä, vaan puhuttiin Civicin tehomallista. Yksi niistä on tällä hetkellä Puskan tallissa.

Ysäriklassikko on kieltämättä harvinainen ilmestys kotimaisessa tieliikenteessä. Puskan autoa on rakenneltu merkittävästi, eikä sitä enää erehdy luulemaan vakio-Civiciksi. Moottorista irtoaa tätä nykyä 220 hevosvoimaa ja päivityslistalla ovat olleet muun muassa putkisto, alusta, jarrut ja korisarja. Väriksi on valikoitunut candyhenkinen punainen, mikä sopii autoon kuin nakutettu.

Jotain samankaltaista saattaa olla edessä myös vanhalle Civicillemme, mutta aika tulee näyttämään Hondan lopullisen muodon. Se on kuitenkin selvää, että automme pääsi jatkamaan arvostavaan kotiin.

– Siistiminen autolla on joka tapauksessa edessä. Konehuone laitetaan iskuun, mahdolliset öljyvuodot korjataan, venttiilinkannet maalataan ja niin edelleen. Rumaa konehuonetta ei pysty kauaa katselemaan, mies nauraa.

Heikki Puska lupaa pitää meidät päivitettynä siitä, mitä TypeR:lle tulee jatkossa tapahtumaan. Tällä kertaa kohdalle ei osunut tunteikasta jälleennäkemistä hopeanharmaan paholaisen kanssa, sillä se on palvelemassa uuden omistajansa ajoja toisaalla. Jääkin nähtäväksi, tunnistaako MEG-152:ta enää itsekseen kun seuraavan kerran kohtaamme.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala