Ajatuksia autoista: Saab, Hiace ja Tesla olivat vasta alkua, päättynyt vuosikymmen oli automaailmassa rikas ja myrskyisä

Päättynyt vuosikymmen oli automaailmassa harvinaisen vivahteikas, kenties käänteentekeväkin. Mitä 2010-luvulla sitten tapahtuikaan?

Vuosikymmenen päättymisestä on kulunut aivan liian vähän aikaa, jotta sen vaikutuksia voisi arvioida. Sen verran tapahtumarikas vuosituhannen toinen vuosikymmen kuitenkin oli, että se ansaitsee lyhyen kertauksen jo nyt.

Sähköistymisen sesonki

Jos 2010-luvusta pitäisi poimia yksi ilmiö, se olisi epäilemättä sähköistyminen. Kevythybridien, hybridien, ladattavien hybridien ja sähköautojen uutuustulvan keskellä vuosikymmenen alun panikointi etanolipitoisemman 95E10-polttoaineen kanssa tuntuu jo huvittavalta.

Kymmenen vuotta sitten hybridejä oli jo, mutta ensimmäiset ladattavat hybridit, kuten Opel Ampera, olivat vielä kehitysosastojen salaisuuksia. Teslankin ainoa tuote oli Lotus-pohjainen Roadster-urheiluauto.

Vuonna 2012 saapui Tesla Model S. Uuden amerikkalaismerkin täyssähköautoa voi pitää vahvana kandidaattina vuosikymmenen autoksi – Tesla ei ollut lajinsa ensimmäinen, mutta se todisti sähköauton voivan olla erittäin haluttava. Auto herätti heti vahvaa keskustelua, mutta eurooppalaisia kilpailijoita saatiin odottaa lähes koko vuosikymmenen loppuun asti.

Autosta tuli paha

Sähköistyminen on vain yksi tapa, jolla autoteollisuus reagoi ympäristötietoisuuteen – autosta kun on tullut yksi ilmastonmuutoksen symboleista.

Hiilidioksidipäästöistä puhutaan jatkuvasti ja hengitysilman laatukin on esillä. Keskustelu olisi todennäköisesti käyty ilman Volkswagen-konsernin syyskuussa 2015 alkanutta dieselskandaaliakin, mutta epäilemättä saksalaisvalmistajan suora valehtelu viranomaisten päästömittauksissa ansaitsee erikoismaininnan vuosikymmenen ilmiöt -listan kärjessä. Dieselhuijaus epäilemättä tehosti ilmanlaatukeskustelua ja nopeutti Keski-Euroopan suurkaupunkeja ottamaan käyttöön kieltoja vanhemmille dieselautoille.

Sittemmin epäselvyyksiä on löytynyt muidenkin valmistajien päästöissä, joten Volkswagen todennäköisesti onnistui lopulta nopeuttamaan dieseleiden pakokaasujen puhdistumista merkittävästi. Siinä onnistuttiinkin, tuoreimmat dieselit ovat mittausten mukaan huippupuhtaita.

Volkswagenin dieselhuijauksella oli silti ikävä sivuvaikutus ilmastonmuutoksen ehkäisyyn: dieselin laskeva suosio ja läpi vuosikymmenen jatkunut katumaasturitrendi käänsivät uusien autojen keskimääräisen hiilidioksidipäästön nousuun vuodesta 2017 eteenpäin.

Toisaalta mittaus on tehty läpi vuosikymmenen vanhentuneeksi tiedetyllä NEDC-kulutusmittaussyklillä, jonka tiedettiin poikkeavan pahimmillaan yli 30 prosentilla todellisesta syklistä. Virhe korjattiin viime vuosina vaiheittain Euroopassa käyttöön otetulla WLTP-kulutusmittaussyklillä, mutta läpi vuosikymmenen kiristyneet päästötavoitteet yhdessä NEDC:n kanssa aiheuttivat ikävän markkinahäiriön, joka vaikutti jopa haitallisesti uusien autojen suunnitteluun – autot täytyi optimoida mittauksiin, ei tosielämään.

General Motorsin seikkailut

Päättynyt vuosikymmen koitui Saabin kohtaloksi. Käytännössä kohtalo sinetöitiin General Motorsin vuoden 2009 konkurssissa, vaikka ruotsalaisvalmistaja sinnittelikin muutaman omistajanvaihdoksen myötä vielä muutaman vuoden pystyssä.

Vuosien 2013–2015 aikana Euroopasta poistui myös General Motorsin Chevrolet, jonka tuotteet vanhalla mantereella olivat logovaihdoin kokeneita Daewoo-malleja.  General Motors päätti keskittyä Euroopassa Opeliin. Tämä seikkailu sai sentään ainakin toistaiseksi onnellisen lopun, kun ranskalainen PSA-konserni osti saksalaisvalmistajan pois GM:ltä vuonna 2017.

PSA pääsi mukaan myös vuosikymmenen päättäneeseen mullistukseen, jossa ranskalaiskonserni yhdistyy amerikkalais-italialaisen Fiat Chrysler Automobilesin kanssa.

Synkkä loppuvuosikymmen

Uuden ranskalais-italialais-amerikkalisen jättivalmistajan taustalla on osittain FCA:n pääjohtajan Sergio Marchionnen ennenaikainen kuolema vuonna 2018. Valitettavasti tästä alkoi varsinainen autoalan mahtimiesten poismeno: Ford Mustangin ja Chryslerin tila-autojenkin takana ollut Lee Iacocca menehtyi kesällä 2019. Vielä suurempi shokki oli Volkswagenista imperiumin rakentaneen Ferdinand Piëchin poismeno elokuun lopussa.

Aivan oma tarinansa on Nissanin menestystarinasta vastanneen Carlos Ghosnin pidätys, joka tapahtui Tokion lentokentällä vuonna 2018. Rahankäyttö- ja verovilppiepäilyjen seurauksena entinen automaailman tähti on viettänyt päivänsä sen jälkeen lähinnä japanilaistelkien takana – kunnes uudenvuodenaattona Ghosn karkasi japanilaisviranomaisilta salaa Libanoniin, joka on yksi hänen kotimaistaan.

Farmarista Crossoveriin

Ghosnin johtaman Nissanin Qashqaista tuli Suomessa yksi vuosikymmenen suosituimmista autoista. Yhdistelmä henkilöauton maastokykyä ja katumaasturimaista olemusta, crossover, nouseekin kenties aikakauden merkittävimmäksi autoluokaksi. Katumaasturien suosion luultiin jo loppuvan vuoden 2009 lamaan, vaan toisin kävi: Qashqain ja vieläkin pienemmän Renault Capturin kaltaiset mallit valtasivat markkinoita, ja lopulta häviäjiksi jäivät perinteiset sedanit, tila-autot ja pienemmässä määrin urheiluautot.

Vuosikymmenen ristiriitaisin teema olikin epäilemättä korkeiden katumaasturien menestys ilmastokeskustelun keskellä.

Maasturi-Mustang ja Suomi-Toyota

Pienempiä auto-outouksia riittää senkin edestä: kukapa olisi arvannut Toyota Supran palaavan BMW-pohjaisena, Ford Mustangin loikkaavan sähköiseksi katumaasturiksi, Porschen esittelevän täyssähköauton, Alpine-urheiluautomerkin palaavan tai Toyotan WRC-rallitiimin siirtyvän suomalaisjohtoon?

Rallitallin tulo Suomeen oli toki Toyotalta pienin mahdollinen korvaus siitä surusta, minkä Hiace-pakettiauton poistuminen Euroopan ja Suomen markkinoilta vuonna 2012 aiheutti.

Seat Cupra, Cupra

Vuosikymmenen jälkipuoliskolla nähtiin myös erikoinen trendi tehdä alabrändeistä aivan omia automerkkejä. Citroën DS -mallit siirrettiin oman DS-valmistajan alle, ja pian sama kopiointiin Espanjassa tekemällä Seatin Cuprasta oma ylellistä suorituskykyä kauppaava trendibrändi. Ruotsissa samaa toteutetaan Polestarilla: Volvo pyöräytti entisen moottoriurheilubrändin kätevästi sähköautomerkikseen.

Volvon vauhti

Jos Saabin kävi kalpaten, on Volvon tarina osoittautunut lähes vastakohdaksi: kiinalaisen Geelyn huomassa vuodesta 2010 asti ollut ruotsalaismerkki on modernisoitunut ja muuttunut kenties entistäkin skandinaavisemmaksi.

Volvo toiminee esimerkkinä, ja tulevaisuudessa kiinalaisvaikutus Euroopankin automarkkinoilla tulee vain voimistumaan – kysymys kuuluukin, tapahtuuko se näkyvästi vai kulisseissa?

Siitä hyvän esimerkin tarjoavat korealaiset merkit: vielä vuosikymmenen vaihteessa Kialle ja Hyundaille naureskeltiin, kun loppupuolella etsittiin ylisanoja Stingerille ja i30 N:lle.

Turvallisuuskäsitys muuttuu

Ajoavustimet rajoittuivat vuosikymmenen alkaessa lähinnä ajonvakautusjärjestelmään, lukkiutumattomiin jarruihin ja aktiiviseen vakionopeudensäätimeen. Vuosikymmenen edetessä keskusteluun tuli nopeasti täysautonomia, joka välillä vaikutti saapuvan viimeistään ylihuomenna. Sittemmin mainospuheissa on laitettu jäitä hattuun, ja keskustelu on palannut entistä parempien kaista-avustimien ja pyöräilijätkin huomioivan hätäjarrutusjärjestelmän tasolle.

Aktiivisesta turvavarustelusta tuli vuosikymmenen myötä myös liikenneturvallisuuden perusta, ainakin Euro NCAP -törmäystestiohjelman mukaan. Esimerkkinä tästä käynee Fiat Punto, joka vuoden 2005 testissä pärjäsi varsin hyvin Grande Punto -nimellä (silloisella arviointijärjestelmällä aikuiset 5, lapset 3 ja jalankulkijat 3 tähteä). Ilmeisesti Fiatilla unohtui tehdas käyntiin, sillä vain pieniä muutoksia kokenut malli testattiin uudelleen heti perään vuonna 2017. Täydellinen aktiivisen turvavarustelun puuttuminen toi tulokseksi pyöreän nollan.

Kotimaisia Mersuja ja kuopattu liikenneverkkoyhtiö

Entäpä vuosikymmen Suomessa? Ehti täälläkin tapahtua: kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että Mercedes-Benziä voi sanoa kotimaiseksi? Uskomaton oli myös vuoden 2017 Liikenneverkkoyhtiö, silloisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin idea mullistaa autoverotus ja tiestön rahoitus.

Historiallinen muutos oli myös Liikkuvan poliisin lakkauttaminen vuonna 2014. Toinen liikennevalvontaan liittyvä ilmiö oli nopeuskameroiden määrän runsas kasvattaminen vuosikymmenen loppua kohden.

Autoilun kannalta päättynyt vuosikymmen oli erittäin tapahtumarikas. Silti se voi olla vasta alkusoittoa tulevalle: alkanut vuosi toi autotehtaille erittäin tiukat päästörajat, joiden ylityksestä uhkaa miljardien sakkomaksut. Vastaavanlaiset markkinaohjaukset todennäköisesti vain voimistuvat, eikä se voi olla näkymättä seuraavien vuosikymmenten autoilussa.

Teksti: Lauri Ahtiainen Kuvat: Moottorin arkisto