Autojen käyttövoimien valtasuhteet horjuvat, mutta miten rajusti?

Henkilöautojen käyttövoimamurros jyllää, mutta nousevatko täyssähköautot lopulta voittajiksi ja miten nopeasti – tai hitaasti – valtasuhteet muuttuvat? Asiantuntijat arvioivat muutostrendejä.

Henkilöautojen tekniikka kehittyy yhä vähäpäästöisemmäksi ja käyttövoimia riittää valittavaksi: on bensiinin ja dieselin voimin eteneviä polttomoottoriautoja, on kaasuautoja ja ladattavia hybridejä, joilla voi ajaa jopa merkittävän osan arkiajoista sähköllä. Ja sitten on – tosin tilastojen mukaan vain noin kaksi prosenttia autokannasta – täyssähköautoja, joiden toimintamatkat ovat kohentuneet ja riittävät jo monelle ja moneen tarpeeseen.

Moottori kirjoitti aiemmin autonvaihtajan käyttövoimien valintahaasteista otsikolla Bensiini, diesel, sähkö, kaasu vai hybridi – mistä apu auton valintaan?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autojen keski-ikä 12,9 vuotta

Suomalaiset ajavat vanhoilla henkilöautoilla.

Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastojen perusteella henkilöautokannan keski-ikä oli vuoden 2022 lopussa 12,9 vuotta. keski-ikä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 alkaen.

Suomessa on keskimäärin 492 liikennekäytössä olevaa henkilöautoa 1 000 asukasta kohti. Autotiheys on siis hieman alempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Päästöt alentuneet rivakasti

Viime vuosien aikana uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet nopeasti. Keskimääräisen tänä vuonna rekisteröidyn uuden auton hiilidioksidipäästöt ovat olleet noin 68 grammaa kilometriä kohti, kun vielä vuonna 2019 keskipäästöt olivat noin 139 g/km.

Liikennekäytössä oleva henkilöautokanta vuoden 2022 lopussa oli kooltaan 2,74 miljoonaa autoa. Se jakaantui käyttövoimien suhteen seuraavasti: 1,85 miljoonaa bensiiniautoa, 720 000 dieselautoa, 104 000 ladattavaa hybridiä, 15 600 kaasuautoa ja 44 900 täyssähköautoa.

EU-linjaus vauhdittaa sähköistymistä

Sähköistymisen tuki on vahvaa, sillä sähköisten autojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut erityisesti EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista.

EU-linjauksen mukaan kaikkien uutena rekisteröitävien henkilö- ja pakettiautojen tulee viimeistään vuonna 2035 olla nollapäästöisiä. Säädös edellyttää käytännössä, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Haasteita riittää

Yksinkertaista ei Suomen autokannan sähköistyminen ole, sillä kotitalouksilla ei ole välttämättä varaa ripeällä tahdilla vaihtaa autojaan tai vaihtaa laisinkaan. Omasta vanhasta polttomoottoriautosta kun ei uuteen tai käytettyyn sähköautoon vaihdettaessa saa niin paljoa, että maksettavaksi koituva väliraha olisi kotitalouden taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa.

Sähköautojen vielä korkean hankintahinnat lisäksi kysynnän hidasteena ovat ihmisten rajalliset kotilatausmahdollisuudet: kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta ladata autoa kotonaan eikä julkinen latausjärjestely ole kaikille tai kaikilla asuinalueilla aito vaihtoehto.

Autoalan laatima Ennuste eri käyttövoimien yleistymiselle – tiekartta vuoteen 2040 -raportti ei povaa merkittävää tulevaisuutta ladattaville hybridiautoille: ”Ladattavien hybridien kysynnän ennakoidaan vielä lähivuosina olevan vahvaa, mutta kääntyvän laskuun, sillä pakokaasupäästöjen mittausmenetelmät muuttavat ladattavien hybridien akkuvaatimuksia ja nostavat tulevina vuosina niiden hintaa.”

Polttomoottorein vielä pitkään

Kyseisen raportin mukaan valtaosa suomalaisten autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka uusien polttomoottoriautojen myynti loppuisikin vuonna 2035.

”Kahden miljoonan polttomoottoriauton raja alitettaisiin käyttövoimaennusteen mukaan vuonna 2032 ja vielä vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa”, raportissa arvioidaan.

Sähköistyminen tahmaa

Liikenteen sähköistymistahti näyttää olevan hieman hiipumassa.

– Sähköautojen kysyntä kasvoi viime vuoden keväällä ja kesällä ennätyslukemiin, kun bensiinin ja dieselin hinta kohosi poikkeuksellisen korkeaksi. Sähkön raju hinnannousu leikkasi sähköautojen kysyntää viime vuoden elokuun jälkeen. Vaikka sähkön hinta on laskenut selvästi viime vuoden ennätyslukemista, sähköautojen kysyntä ei ole vielä palautunut aiemmalle kasvu-uralle, on Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kiteyttänyt markkinatilanteen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kesän tullen tuli muutos

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Aki Tilli käy Moottorin pyynnöstä läpi, miten autokanta on kehittymässä käyttövoiminen näkökulmasta.

– Etenkin ladattavien autojen (ladattavat hybridit ja sähköautot) ensirekisteröinnit ovat tähän vuoteen asti olleet jatkuvassa kiihtyvässä kasvussa, mutta kesän aikana niihin on tullut käännös laskusuuntaan, mikä on suoraa seurausta alkuvuoden laskeneista myyntiluvuista, Tilli erittelee kehitystä.

Myynnin laskuun voi Tillin mukaan olla useita syitä. Niitä ovat ainakin ostovoiman lasku yhdistettynä ladattavien autojen korkeampaan hintaan, hankintatuen loppuminen ja esimerkiksi joidenkin automallien vaikea saatavuus ja pitkät odotusajat.

– Sähköisten autojen määrä siis edelleen koko ajan lisääntyy, muttei juuri tällä hetkellä kiihtyvästi. Jää nähtäväksi, mitä tapahtuu loppuvuonna, yleensä kuukausittaiset rekisteröintimäärien heittelyt voivat olla suhteellisen isojakin ilman että se vaikuttaa trendeihin merkittävästi.

Tilli tuo esiin myös kaasuautojen tilanteen.

– Kaasuhenkilöautojen kohdalla uusien autojen myynti on loppumassa Euroopassa kokonaan, mikä sekin pieneltä osin vaikuttaa kokonaisuuteen.

Voidaanko yltää tavoitteisiin?

Onko Suomessa aidosti mahdollisuuksia yltää Fossiilittoman liikenteen tiekartan kunnianhimoisiin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2030 Suomen tieliikenteen henkilöautoista jopa 700 000 olisi ladattavia ja niistä autoista valtaosa täyssähköautoja?

– On, mutta se vaatisi sitä, että autokannan uusiutuminen nopeutuu vähintään normaalille tasolle. Viime vuonna myytiin vähiten uusia autoja koko 2000-luvulla. Se vaatii myös sitä, että palataan myydyissä autoissa sähköautojen osuuden kasvu-uralle.

Tilli arvioi, että kehityksessä on ”isosti kyse” ostovoimasta.

– Jonkin verran asiaa auttaisivat mahdolliset tuet. Paljon riippuu siitä, mikä on autojen tarjonta ja mikä niiden hinta on. Eli tarvitaan monipuolista mallitarjontaa eri ominaisuuksilla, joukossa myös halvempia malleja, Tilli linjaa.

Onko uuden hallituksen hallitusohjelma ristiriidassa tuona aiemmin julkistetun tavoitteen kanssa ja jos on, niin miten?

– Alla olevassa mainitsematta jätettävien hankintatukien loppuminen toki vähentäisi myös vaihtoehtoisten käyttövoimien myyntejä. Muutoin alla mainitut toimet kyllä edistävät käyttövoimamurrosta, Tilli toteaa.

Ote hallitusohjelmasta: ”Hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, kuten kaasu- ja sähköautolatausverkoston kehittämistä ja käyttövoimamuutoksen helpottamista erityisesti raskaassa liikenteessä sekä henkilöautojen käyttövoimien veroporrastuksilla. Helpotetaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin ja fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen konvertointia sekä henkilö- että raskaassa liikenteessä.”

Liikenne tuottaa reilun viidenneksen kaikista maamme kasvihuonekaasupäästöistä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Autoalan Tiedotuskeskus, hallitusohjelma

a:1:{i:0;s:6:"143947";}