Autoliitto tieliikenteen automaatiosta: ensin tiet kuntoon

Voi olla, että ohuissa liikennevirroissa automaation tuottamat hyödyt jäisivät vähäisiksi, eikä Suomen ole syytä pyrkiä edelläkävijäksi

Suomen ei tarvitsisi olla liikenteen automaatiossa kansainvälisessä kärjessä, huomauttaa Autoliitto tuoreessa lausunnossaan. Se liittyy liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen automaation toimenpide ja lainsäädäntösuunnitelman valmisteluun.

Tieliikenteen automaatiosta on Autoliiton mukaan saatavissa suurimmat hyödyt siellä missä liikennettä on paljon. Suomessa näin ei ole. Lausunnon mukaan nykytiedon valossa on epävarmaa, saavutetaanko tieliikenteen täyden automatisaation astetta Suomessa edes vuosikymmenien kuluttua.

Muitakin keinoja löytyy

Autoliiton mukaan löytyy tieliikenteen automaatiota tehokkaampia keinoja turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Valmistelussa tulisi huomioida Suomen erityispiirteet, joita ovat kansainvälisesti vertaillen pieni väkiluku sekä harva asutus niin haja-asutus- kuin kaupunkialueilla. Suomessa on myös merkittävä yksityistieverkko, jolla liikennöidään päivittäin.

Autoliitto kiteyttää näkemyksensä seuraavasti: ”Moottoritieliikenteen ja moottoritieverkon osuus on Suomessa niin pieni, että vain tämän osuuden vuoksi toteutettava automatisointi ei ole riittävä peruste pyrkiä edelläkävijäksi tai tehdä merkittäviä julkisia investointeja automatisaation edistämiseksi. Näin ollen Suomen kannalta ei ole perusteltua käyttää resursseja ollaksemme edelläkävijöitä tässä asiassa.”

Ensiksi tiet kuntoon

Suomessa ei Autoliiton mukaan pidä investoida fyysiseen liikenneinfrastruktuuriin automatisaation edistämiseksi, ellei investointia voida käyttää olemassa olevan liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Tätä ennen Suomen väylästön kuntoa olisi kohennettava, tieinfrastruktuuri on huonossa kunnossa, eikä sen ylläpitämiseen ole osoitettu riittävästi varoja, huomautetaan lausunnossa.

Teiden kunto on Suomelle elintärkeä asia. Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia Suomen henkilöliikenteestä sekä kaksi kolmasosaa tavaraliikenteen tonnikilometreistä.

Teiden rapautuminen huolettaa matka-aikojen, liikenneturvallisuuden ja päästöjen näkökulmasta.

Väylä on tuonut esiin, että varsinkin eteläisessä Suomessa lumettomana pysynyt talvi on vauhdittanut teiden päällysteiden kulumista. Päällysteet ovat kovilla, kun renkaat painavat veden päällysteen rakoihin.

Päällystevaurioiden lisäksi Suomessa on paljon maantiesiltoja, joiden kunto on niin heikko, että käyttöön on olut pakko ottaa liikennerajoituksia. Suomen väyläverkon korjausvelan määrää on saatu pidettyä jotenkuten kurissa, mutta sitä on kuitenkin noin 2,5–2,6 miljardia euroa.

Autoliitto linjaa, ettei ole järkevää osoittaa erityisesti automaatiota varten rahapanostuksia ennen kuin nykyinen korjausvelka on saatu hoidettua.

Lähde: Autoliitto, Väylä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuva: Moottorin arkisto