Dieselautoilija: nykyaikainen auto järkevä vielä vuosia, mutta käyttövoimavero kurittaa

Farmarikorista dieselautoa tarvitseva: ”Osa meistä on joka tapauksessa pakotettuja ajamaan polttomoottoriautoilla vielä pitkään.”

Liikenteen sähköistyessä on käynnissä käyttövoimamurros, jonka vuoksi moni pohtii henkilöauton polttoaineratkaisuja yhä tarkemmin – oman käyttötarpeensa mutta myös autoilun ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Dieselautoilijat saattavat kokea itsensä ahtaaseen rakoon työnnetyiksi autonsa käyttövoiman vuoksi.

Todennäköisesti aivan valtaosalla kotitalouksista auton valinnassa painavat vahvasti myös taloudelliset tekijät. Moni varmasti haikailee uudempaa autoa, jopa täysin uutta autoa ja myös polttomoottoriautoja yhä selvästi kalliimpaa täyssähköautoa, mutta autonvaihtoon ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.

Omasta nykyisestä autosta saatava hinnan ja maksettavaksi jäävän välirahan yhtälö voi olla tekemätön paikka – etenkin kun autorahoituksen tasoon vaikuttaa korkojen nousu.

Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo se, että autonvaihtajan eli tavallisen kuluttajan on tässä käyttövoimien muutosvaiheessa ja uudenlaisen ajoneuvotekniikan esiinmarssissa entistä vaikeampi hahmottaa autoilun todellisia kustannuksia niin ajon aikaisten kilometrikustannusten kuin jälleenmyyntiarvon kehittymisen ja mahdollisten korjauskustannusten näkökulmastakaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

”Tarvitsen dieselfarmarin”

Moottoriin yhteyttä ottanut dieselautoilija esittää lukuisia järkeenkäypiä perusteluja omalle autovalinnalleen. Hän tarkoittaa uudehkoa dieselautoa, jonka päästöt täyttävät kunnianhimoiset Euro6-päästövaatimukset. Tällaisena autona hän ottaa esiin esimerkiksi nelivetoisen Volvo V60 Cross Country -mallin. Autoilijan mukaan ”tämäntyyppisiä autoja on jo olemassa, valmistettuina, ehjinä ja vähäpäästöisinä.”

”Voimakasta dieselfarmaria” käyttöautokseen tarvitseva autoilija listaa autoilutarpeitaan ja liikkumisen aiheuttamia vaikutuksia. ”Koska ajan vähän, päästöjäkin syntyy vähän enemmän ajaviin verrattuna. Hankintani olisi mielestäni ajattelevainen, hyvä, ympäristöystävällinen ja kierrätyshenkinen.”

Hän kertoo ajavansa vuosittain maksimissaan 10 000 kilometriä.

Polttiksilla ajetaan vielä pitkään

Mitä uudempi automalli, keskimäärin sen pihimpi ja vähemmän haitallinen se on päästöjensä puolesta.

Moottoriin yhteyttä ottanut autoilija tuo esiin, ettei kaikilla ole varaa ostaa uutta hybridiautoa tai täyssähköautoa.

”Ja vaikka olisi, niitä ei edes riittäisi meille kaikille. Osa meistä on joka tapauksessa pakotettuja ajamaan polttomoottoriautoilla vielä pitkään.”

Yhteydenottaja on ihan oikeassa: suomalaiset liikkuvat vielä pitkään polttomoottorien voimin, sillä suomalaisten autot ovat erittäin iäkkäitä – ja noin 2,75 miljoonan henkilöauton autokannasta ladattavia on edelleen hyvin pieni osa.

Dieselien keski-ikä 11,3 vuotta

Vuoden 2022 lopussa liikennekäytössä olevien dieselautojen keski-ikä oli noin 11,3 vuotta, bensiiniautojen keski-ikä noin 14,4 vuotta.

Ladattavien hybridien keski-ikä oli vuoden 2022 lopussa noin 3,3 vuotta, täyssähköautojen keski-ikä noin 1,9 vuotta ja kaasuautojen keski-ikä noin 6,9 vuotta.

Autoalan Tiedotuskeskuksen henkilöautokantatilastoista selviää paljon kiinnostavaa. Marraskuun alussa 2023 oli liikennekäytössä – henkilöautot sekä matkailuautot yhteensä – 713 231 dieselajoneuvoa eli 25,5 prosenttia autokannasta. Vertailun vuoksi täyssähköautoja oli 77 783 eli 2,8 prosenttia autokannasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käyttövoimavero = rangaistus

Autoilijaa kismittää dieselautoilijoita kurittava käyttövoimavero, jonka hän kokee rangaistukseksi näinä kalliina dieselin litrahintojen aikoina. Hän peräti kokee, ettei mikään taho pidä hänen kaltaistensa autoilijoiden puolia.

Kuten Moottori on aiemmin uutisoinut, Autoliiton mielestä olisi syytä pohtia dieselautojen käyttövoimaverosta luopumista, sillä dieselautot kantavat jo nyt suuremman taakan päästövähennystavoitteiden kustannuksista.

Taustalla on se, että biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen lisääminen luo hintapainetta erityisesti dieselpolttoaineelle, sillä biokomponentteja voidaan lisätä dieselpolttoaineeseen enemmän kuin bensiiniin ilman ajoneuvoteknisiä muutoksia.

– Vaikka biojakeet sekä dieselpolttoaine ovat kevyemmin verotettuja, niin jakeluvelvoitteen myötä dieselautoilijat kantavat suuremman taakan päästövähennystavoitteista, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen huomauttaa.

– Tässäkin suhteessa ymmärrän hyvin dieselautoilijan huolet.

Käyttövoimaveron peruste on dieselin noin 26 senttiä litralta alempi valmisteverokanta. Käyttövoimavero tasaa alempaa valmisteverokantaa.

Jos käyttövoimavero poistettaisiin, todennäköisesti valmisteveroa jouduttaisiin korottamaan, koska lähtökohtaisesti polttoaineita tulee verottaa samoin perustein. Lisäksi jakeluvelvoite toimii Suomessa siten, että sen kustannustaakka jakaantuu melko tasan bensiinille ja dieselille, vaikka dieseliin voidaankin sekoittaa enemmän uusiutuvia polttoaineita.

Tehokkain tapa alentaa dieselautoilijan pumppuhintoja olisi alentaa tuntuvasti uusiutuvien polttoaineiden verotasoa.

Kenellä on varaa sähköautoon?

Suomen suurin auton käyttäjien etujärjestö on ollut huolissaan myös siitä, että henkilöauton käyttökustannukset ovat nousseet merkittävästi.

– Olemme tuoneet koko ajan esille sitä, että polttomoottoriautojen käyttämisestä ei voi tehdä liian kallista, koska suurin osa suomalaisista sellaisilla ajaa vielä pitkään. Uudet ja uudehkot polttomoottoriautot ovat ympäristönkin kannalta oikein hyvä valinta.

Vaikkei autoa vaihtava vaihtaisi uuteen autoon, on uudempaan vaihtaminen kannatettavaa – niin käyttökustannusten, auton turvallisuusominaisuuksien kuin päästöjenkin näkökulmasta.

– Se, että joku siirtyy kymmenvuotiaasta autosta viisivuotiaaseen autoon, on sekin hyvä asia.

Jukka Tolvanen tuo myös esiin realiteetin, jonka mukaan haastavassa taloudellisessa tilanteessa harvalla on mahdollisuus hankkia uutta autoa, saati uutta sähköautoa.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus / Netwheels Oy, Mittaristo ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri

a:3:{i:0;s:6:"147740";i:1;s:6:"145037";i:2;s:6:"104452";}