Euroopan länsireunalla – Cabo da Roca ja muut mantereen reunapisteet

Suomalaisen maanviljely-yhtyeen sanoin "Reunalla, kaunis on maailma..."

Maantiedon triviakilpailuissa ja huuruisissa pubivisoissa viilataan usein pilkkua mantereen ääripisteistä. Jos Euroopasta unohdetaan saaret, asettuvat itse mantereen ääripisteet suurimmaksi osaksi melko selkeisiin paikkoihin.

Läntisin näistä on Cabo da Roca, Portugalissa sijaitseva niemenkärki, jonka jälkeen lännessä odottaa vain märkä Atlantti. Riittävän märkää oli tosin itse niemenkärjessäkin, sateisten rantapolkujen herättäessä varovaista kunnioitusta. Paikalla on oma käsitys dramaattisuudesta, niemen ollessa lähes pystysuorien kallioseinien päällä.

Cabo da Roca sijaitsee noin 40 kilometriä Lissabonista länteen ja sen erityinen asema maamassan päätepisteenä on ollut jokseenkin selvillä jo muinaisista roomalaisista saakka. Portugalilainen runoilija Luís de Camões mainitsi paikan Portugalin kansalliseepos Os Lusíadasissa seuraavasti:

"Aqui, onde a terra se acaba e o mar começa... (Täällä, missä maa loppuu, ja meri alkaa...)"

Mikäli sisäinen seikkailija haluaa kerätä muutkin manner-Euroopan ääripisteet, ei hätää. Eteläisin piste on Espanjasta löytyvä Punta de Tarifa, joka sijaitsee arvatenkin Gibraltarinsalmessa. Cabo da Rocasta on matkaa Punta de Tarifaan vain 700 kilometriä, joten seudulla liikkuvan Euroopankiertäjän kannattaa kerätä molemmat pisteet kerralla haaviinsa.

Ehkä helpoin aloituspiste kierrokselle on Norjassa sijaitseva Kinnaroddenin kallioniemi, joka määrittää samalla manner-Euroopan pohjoisimman pisteen. Kinnarodden sijaitsee aivan klassisen Nordkappin naapurissa, mutta se sijaitsee mantereen puolella toisin kuin tunnetumpi serkkunsa. Valitettevasti Kinnaroddenin yhteydet ovat selkeästi huonommat, sillä käytännössä niemelle pääsee vain veneellä tai 23 kilometrisen, vaikeakulkuisen vaellusreitin kautta.

Vaikein manner-Euroopan pisteistä on itäinen. Usein kuulee mainittavan, että Ilomantsin Hattuvaaran kylän Virmajärvi on manner-EU:n itäisin piste, mutta mikäli pysytään poliittisten rajojen sijaan Euroopan ja Aasian maantieteellisen rajan yleisimmässä määritelmässä, asettuu itäisin piste jonnekin Uralvuorten itäpuolelle.

Kyseessä on nimetön 545 metriä korkea vuorenhuippu noin parikymmentä kilometriä Karanmeren rannasta. Sinne hankkiutuminen vaatii jo melkoista päättäväisyyttä.

Ehkä tähtäimeksi kannattaa sittenkin ottaa Eurooppa saarineen päivineen – tai sitten koko Euraasia.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen