Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla – muusta Euroopasta ollaan silti reippaasti jäljessä yhdessä asiassa

Matkustusmäärien elpymistä covid-vuosista mitataan vuoden 2019 tasoon nähden. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät eivät siihen ole yltäneet, syynä eräs toinen 2020-luvun kriisi.

Niinhän se onneksi on, että covid-pandemia ja siihen liittyvät apokalyptiset sulku- ja rajoitustoimet ovat siirtyneet historiankirjojen puolelle, eivätkä ne enää näy arjessa eivätkä ainakaan täällä länsimaissa myöskään lentomatkustamisessa. Viimeinen pandemiaa edeltänyt vuosi oli 2019, ja siihen tasoon nähden niin lentoyhtiöt kuin lentoasemat ympäri maailman liikenteensä palautumista peilaavat. Monet suuret lentoasemat ja lentoyhtiöt kautta maailman ovat jo saavuttaneet vuoden 2019 tason tai jopa ylittäneet ne.

Kuluvan vuoden voisi katsoa olevan toinen covidin jälkeinen vuosi. Vuoden 2024 ensimmäinen vuosipuolikas toi Finavian lentoasemille kasvua, mutta Euroopan kasvuvauhdista ollaan edelleen pahasti jäljessä.

9,4 miljoonaa matkustajaa tammi - kesäkuussa

Kaikkien Finavian hallinnoimien 20 lentoaseman kautta kulki tammi - kesäkuussa 2024 yhteensä 9,4 miljoonaa matkustajaa. Heistä 7,7 miljoonaa kulki pelkästään päälentoasema Helsinki-Vantaan kautta. Molemmissa luvuissa oli kasvua, sillä kaikkien Finavian kenttien kokonaismatkustajamäärä kasvoi vuoden takaiseen nähden 4,2 prosenttia, ja Helsinki-Vantaan 3,6 prosenttia.

Kasvun tiellä siis ollaan, mutta vuoden 2019 tasosta ollaan vielä kaukana. Itse asiassa Helsinki-Vantaalla on palauduttu vasta 70-prosenttisesti vuoden 2019 matkustajamäärien tasoon, siinä missä esimerkiksi Tukholman Arlanda on tehnyt sen 87-prosenttisesti, ja mainitulla tavalla useammat kansainväliset kentät maailmalla 100-prosenttisesti tai jopa yli. Yleisesti ottaen Helsinki-Vantaa, ja erityisesti sen vetämänä kaikki Finavian kentät, ovat rankasti eurooppalaista tasoa perässä.

Myös sellainen asia kuin kokonaissaavutettavuus lentoteitse eli Total Air Connectivity on Suomessa tällä hetkellä heikoissa kantimissa, ja palautunut koko Euroopassa toiseksi heikoimmin. Vuoden 2019 tasoon nähden Suomesta suorilla lennoilla tai välilaskujen kautta saavutettavia kohteita on tällä hetkellä 37 prosenttia vähemmän.

Sekä matkustajamääriin että kokonaissaavutettavuuteen vaikuttaa erityisesti Venäjän ilmatilan sulkeutuminen länsiliikenteeltä, kuten kuvailee Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori:

- Suomi liikkuu lentoliikenteessä vastavirtaan muuhun euroalueeseen verrattuna. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän palautuminen on hitaampaa kuin keskimäärin muilla lentoasemilla Euroopassa. Suomen lentoliikenteen tilanteeseen vaikuttaa erityisesti geopolitiikka: Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Aasian lentoja on merkittävästi vähemmän ja matkustajia Aasian reiteillä on ollut 45 % vähemmän kuin vuonna 2019.

Omalta osaltaan tulokseen vaikuttavat myös matkustamisen trendit. Liike- ja työmatkalentäminen on vähentynyt, mikä näkyy erityisesti perinteisillä työmatkakentillä, kuten Oulussa, Vaasassa ja Turussa lentoliikenteen laskuna. Vapaa-ajanmatkustus on sen sijaan lisääntynyt, mikä näkyy Suomeen päin erityisesti pohjoisen kentillä ja Helsinki-Vantaalla sekä Suomesta poispäin eritoten Helsinki-Vantaalla.

Finavian lentoasemilta on tällä hetkellä yli 140 suoraa kansainvälistä lentoreittiä maailmalle, mikä on edelleen huima määrä. Suomen kokoisesta maasta ei olisi lähellekään näin paljon kansainvälistä liikennettä ilman ulkomaalaisia vaihtomatkustajia.

Suosikkikohteisiin matkustetaan entistä enemmän

Tilastot paljastavat myös suosikkikohteet Helsinki-Vantaalta käsin. Välimeri on edelleen se joka vetää, ja sillä saralla on tapahtunut myös eniten kasvua. Matkustajamäärät lennoilla Kreikkaan ovat kasvaneet vuoden 2024 alkupuoliskolla +12,7 prosenttia, Espanjaan +5,7 prosenttia ja Italiaan +3,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kesäkuussa 2024 matkustajamäärät Italiaan ovat kasvaneet +15,8 prosenttia, Kreikkaan +9 prosenttia ja Espanjaan +6,7 prosenttia vuoden 2023 kesäkuuhun verrattuna.

Nämä Etelä-Euroopan kohteet ovat laajemminkin suosiossa, sillä esimerkiksi Kreikka on onnistunut ylittämään mainitun kokonaissaavutettavuutensa lentoteitse peräti 22 prosentilla vuoden 2019 tasoon nähden, ja Portugalikin neljällä prosentilla.

Finavian lentoasemilla kansainvälisistä lennoista eniten matkustajia oli Saksan, Espanjan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Hollannin lennoilla, suosituimpien kaupunkikohteiden ollessa Tukholma, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi.

Kaukokohteista suosituimpia olivat puolestaan Bangkok, Tokio, Soul, Doha ja Singapore. Jokainen niistä sijaitsee Aasiassa, mikä tarkoittaa, että valtavasta kriisin tuomasta pudotuksesta huolimatta Helsinki-Vantaan asema porttina Euroopan ja Aasian välillä ei ole täysin romuttunut. Kontrastinahan asiassa on se, että viiden suosituimman kaukokohteen joukossa ei ole yhtään Pohjois-Amerikan kohdetta, vaikka Finnair on korvannut Aasian-puutteitaan panostamalla Atlantin taakse.

Lentoyhtiöistä eniten matkustajia ovat kuluneiden puolen vuoden aikana lisänneet Finnair, Norwegian ja Ryanair. Niistä Finnair ja Norwegian ovat vanhoja tuttuja, mutta Ryanairille suhteellisen suuri panostus Helsinki-Vantaan kaltaiseen päälentokenttään on liiketoimintamallinkin kannalta uutta. Ryanairin reittiverkosto Helsinki-Vantaalta kattaa jo 12 kohdetta eri puolilla Eurooppaa.

Lähde: Finavia