Kulunut jäätalvi oli ankara myös matkustajalaivoille – maalit lähtivät, polttoainetta paloi ja satamaan kiinnittyminen oli vaikeaa

Ilman ahkeraa jäänmurtotoimintaa matkustaja-autolauttaliikenne Helsingin sataman matkustajaterminaaleista käsin olisi ollut miltei mahdotonta. Myös poikkeuksellisen matala vedenpinta asetti omat haasteensa laivaliikenteelle.

Kuluvana vuonna säätilat ovat olleet erikoisia. Jos lähdetään liikkeelle varsin leudosta syksystä, sitä seurasi edelleen melko leuto joulukuu. Kuitenkin joulukuun lopussa talvi pamahti eteläisessäkin Suomessa päälle oikeastaan yhdessä yössä. Sitä seurasi hurja pakkasjakso, joka kesti eteläistä Suomea myöten lähes taukoamatta kahden kuukauden ajan. Helmikuun lopussa talvi loppui yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin, ja kahden kuukauden poikkeuksellisen kylmä kausi vaihtui mittaushistorian lämpimimpään maaliskuuhun.

Tuo kaksi kuukautta kestänyt talvi oli todellakin kova, ja vaikka lunta oli itse asiassa verrattain vähän, muodostivat kireät pakkaset Itämerelle sen laajimman jääpeitteen sitten vuoden 2011. Jääpeitteen laajuus oli parhaimmillaan noin 181 000 neliökilometriä, ja esimerkiksi Suomenlahti jäätyi lähes kokonaan, mihin emme olleet monena aikaisempana vuotena tottuneet. Jään paksuus Suomenlahdella oli suurimmillaan kymmeniä senttimetrejä.

Matkustaja-autolautat, jotka liikennöivät meikäläisillä vesillä, on suunniteltu täyttämään suomalais-ruotsalaisen jääluokituksen 1A Super vaatimukset. Se tarkoittaa, että aluksen runko ja koneet mahdollistavat kulun enintään yhden metrin paksuisessa jäässä ilman jäänmurtajan avustusta.

Kuitenkin, vaikka alukset pystyvät kulkemaan tukevassa jäässä turvallisesti, ei se ole niillekään helppoa.

Jäätalvi jätti jälkensä

Laivapolttoaineiden hinnat eivät olleet vielä talvikuukausina nousseet nykyiselle tasolleen, jopa yli kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna, mutta talvikelit sen sijaan huolehtivat siitä, että alukset kuluttivat melkeinpä sen edestä polttoainetta jo talvikuukausina.

Kulkeminen paksun, jopa kymmenien senttimetrien vahvuisen jääkerroksen läpi vaati koneilta paljon, sillä kun on kyse aikataulun mukaisesta liikenteestä, nopeuden laskeminen ei luonnollisesti ole vaihtoehto.

Vaikka tämänkaltaisten alusten runko kestääkin paksun jään läpi kulkemisen, on maalipinta asia erikseen. Talven jäljiltä monen laivan maalipinta olikin huonossa kunnossa.

Esimerkiksi Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen kertoi Moottorille, kuinka yhtiön lippulaiva M/S Finlandia oli vuoden alussa suunnitellulla kuivatelakoinnilla Ruotsin Landskronassa, ja että tuon telakoinnin yhteydessä - monien muiden toimenpiteiden muassa - aluksen pohja maalattiin. Suomenlahden jäät kuitenkin pian kuluttivat tuoreita maaleja ikävällä tavalla pois, ja esimerkiksi Finlandian keulabulbista iso osa maaleista on kulunut pois.

Tämänkaltaiset laivat käyvät säädösten mukaan kaksi kertaa viiden vuoden sisällä kuivatelakalla, ja nämä ovat samalla ainoita mahdollisuuksia maalata laivan pohja.

Jäätä piti jatkuvasti murtaa, jotta laivat pystyivät operoimaan Helsingin satamassa

Polttoaineenkulutuksen ja pohjan kulumisen ohella ankara jäätalvi aiheutti kolmannenkin ongelman. Laivojen kiinnittyminen laituriin oli varsinkin Helsingin satamassa vaikeaa. Esimerkiksi Silja Serenadella kesti yhtenä kauniina talviaamuna Tukholmasta saavuttuaan yli tunti päästä kiinnittymään omalle paikalleen Olympiaterminaalin laituriin.

Myös Länsiterminaalin puolella jouduttiin välillä turvautumaan perinteiseen köysikiinnitykseen erotuksena normaalitilanteesta, jossa automooring-järjestelmä kiinnittää laivan automaattisesti laituriin vakuumia hyödyntäen.

Helsingin sataman ratkaisu jääongelmaan oli käytännöllinen. Alfons Håkans -yhtiön hinaaja pyöri jatkuvasti sataman eri osissa, pitäen vahvoilla koneillaan laiturialueita niin avoinna kuin mahdollista.

Helsingin sataman mukaan jäänmurtoa tehtiin Helsingin keskustan matkustajasatamissa helmikuussa 11 tuntia vuorokaudessa, ja Vuosaari mukaan lukien yhteensä 17 tuntia vuorokaudessa. Sataman mukaan matkustaja-alusten laiturointi ei olisi ollut mahdollista ilman tätä jäänmurtotoimintaa.

275 kuutiokilometriä vettä katosi Itämerestä - tuotti haasteita mm. Vuosaaren sataman liikenteelle

Ankara jäätilanne ei ollut ainoa tekijä, joka vaikeutti laivaliikennettä meikäläisillä vesillä kuluneena talvena.

Helmikuun alkuun mennessä Itämerestä lähti pois 275 miljardin tonnin (=275 biljoonan litran) eli toisin sanoen 275 kuutiokilometrin edestä vettä. Vesimassat poistuivat Itämerestä Tanskan salmien kautta Pohjanmereen jatkuvien itätuulten ja vahvan, monia viikkoja kestäneen korkeapaineen seurauksena.

Vesimassojen poistuminen tarkoitti, että vedenpinta laski jo valmiiksi matalalla merialueella suorastaan ennätyksellisen alas. Teoreettisen keskiveden suhteen oltiin jopa 67 senttimetriä miinuksella.

Vuosaaren satamassa, joka on Suomen merkittävin rahtisatama sekä myös Viron ja Saksan liikenteen osalta matkailusatama, matala vedenpinta aiheutti harmaita hiuksia. Väylän Vuosaaren satamaan ollessa jo valmiiksi matala, pienensi selvästi laskenut vedenpinta toleransseja entisestään.

Lähteet: Helsingin satama, Ilmatieteen laitos, Euronews, Eckerö Line, Tallink Silja Line