Kylmästä lämpimään – Kon-Tiki-museo Oslossa

Oslo on hieno merellinen kaupunki, josta löytyy useampi hieno merimuseo muistuttamassa norjalaisten saavutuksista merenkulun ja löytöretkien saralla.

Kun puhutaan löytöretkeilijöistä, monelle nousee ensimmäisenä mieleen Kolumbuksen nimi. Myös Vasco de Gama, Ferdinand Magellan, Amerigo Vespucci, John Cabot ja Sir Francis Drake ovat nimiä, jotka saattavat soittaa kelloja.

Sen sijaan vaikkapa Leif Erikson tai Thor Heyerdahl saavat monen raapimaan päätään. Norjalaiset ovat seilanneet Atlantilla viikinkien ajoista alkaen, ja Islannissa syntynyt Leif Erikson luultavasti löysi ensimmäisenä Amerikan noustuaan maihin New Foundlandissa reilut 1000 vuotta sitten.

Thor Heyerdahl puolestaan päätti rakentaa alkeellisen lautan ja seikkailla sillä toisen maailman sodan päätyttyä Tyynen valtameren halki.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ennen oli miehet rautaa, ja lautat balsaa

Hulluja nuo norjalaiset. Näin ajatteli varmaan useampi, kun Kon-Tiki nousi otsikoihin. Toinen maailmansota oli juuri päättynyt, kun Thor Heyerdahl lähti 28. huhtikuuta vuonna 1947 ylittämään Tyyntä valtamerta balsapuusta tehdyllä lautallaan.

Kon-Tiki purjehti 101 päivän aikana hieman vajaat 7000 kilometriä, kunnes matka päättyi haaksirikkoon koralliriutan kanssa Raroia-saaren luona Ranskan Polynesiassa, noin 750 kilometriä Tahitista koilliseen.

Kun nykymaailmassa kaikki on pientä ja netti on tuonut kaiken kaikkien ulottuville, on vaikea kuvitella, miten suuri seikkailu on ollut kyseessä. Tyyni valtameri on kuitenkin laajuudessaan jotain sellaista, jonka mittasuhteita on vaikea hahmottaa edes tänä päivänä. Se on maailman suurin merialue. Se peittää kolmasosan koko maapallon pinnasta ja yksistään Tyynen valtameren pinta-ala on suurempi kuin kaikella kuivalla maalla yhteensä.

Kyseessä oli Heyerdahlin ensimmäinen tutkimusmatka, ja se dokumentoitiin varsin hyvin kuvaamalla retki mm. filmille. Tuo filmi palkittiin vuonna 1951 Oscarilla parhaasta dokumenttielokuvasta. Heyerdahl kirjoitti retkestä myös kirjan.

Ra, ra, ah-ah-ah

Myöhemmin Heyerdahl teki samanlaisia retkiä myös ruovikkoveneillä Ra, Ra II ja Tigris. Niiden avulla hän ajoi syvällistä sitoutumistaan sekä ympäristöön että maailmanrauhaan. Heyerdahl vastasi myös tärkeistä arkeologisista kaivauksista Galapagossaarilla, Pääsiäissaarella ja Túcumessa. Kon-Tiki-museossa on esillä runsaasti esineitä Heyerdahlin tutkimusmatkoilta sekä luonnollisesti myös alkuperäinen Kon-Tiki-lautta sekä papyrusvene Ra II.

Heyerdahlin lisäksi mukana Kon-Tiki-matkalla miehistöön kuuluivat norjalainen kuvataiteilija Erik Hesselberg (ainoa navigointitaitoinen), norjalainen lämpöinsinööri Herman Watzinger, ruotsalainen kansantieteilijä (myös kokki ja espanjankielen tulkki) Bengt Danielsson, sekä Norjan vastarintaliikkeessä kunnostautuneet radistit Knut Haugland sekä Torstein Raaby.

Älä unohda Framia

Kon-Tiki-museon vieressä on myös upea naparetkeilijöille omistettu museo. Tuohon Fram-museoon ja Kon-Tiki-museoon pääsee yhdistelmälipulla. Framissa keskitytään ennen kaikkea Fridtjof Nansenin ja hänen Fram-laivansa seikkailuihin matkalla kohti pohjoisnapaa. He eivät sinne asti päässeet, mutta toinen norjalainen – Roald Amundsen saavutti sen – kuten myös etelänavan. Amundsen löysi myös koillisväylän. Näille seikkailuille on myös oma tilansa Fram-museossa.

Paras tapa matkustaa museoihin huhti- ja lokakuun välillä on ottaa lautta Oslosta. Talviaikaan on tyytyminen bussikyytiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy