Liikenneministeri: 750 000 ladattavaa autoa vuonna 2030 ”ei ole mahdollista”

Autoliiton Auton Päivä -tilaisuudessa esiintynyt liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) ei usko, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima.

Autoliiton järjestämässä Auton Päivän tapahtumassa Mikkelissä lauantaina esiintynyt liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) toi puheessaan painokkaasti esiin, ettei henkilöautojen hankintatukia kannata odotella.

– Niitä ei tältä hallitukselta ole tulossa. Tuet eivät ole oikeudenmukainen ja vaikuttava ratkaisu autokannan uudistamiseksi. Vähävaraisia tuki ei auta, varakkaat eivät sitä tarvitse, kiteytti ministeri.

Ranne tähdensi, ettei sähkö voi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima.

Ministeri ei usko aiempiin ilmastotavoitteisiin, joiden mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla 750 000 ladattavaa autoa.

– Tämä ei ole mahdollista ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin kolme miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä.

Ranne toi esiin, että hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä.

– Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto, vaan niihin siirtymisen pitää olla taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu, sitten kun auto on vaihdettava.

Teiden rapistuva kunto vakava huoli

Autoliiton edunvalvonnan yhtenä painopisteenä on tiestön kunnossapito. Mikkelissä esiintynyt Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toi esiin, että Suomen tiestön kunnon ylläpitäminen vaatii valtiovallalta rahoitustason takaamista, jotta nykyisen tiestön turvallisesta ajettavuudesta voidaan pitää kiinni.

Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön edusmies on verrannut, että tiestö on kuin verisuonisto.

– Jokainen tietää, mitä tapahtuu, jos suonet menevät tukkoon.

Niemisen mukaan tiet ovat olleet liian helppo säästökohde.

– Sen seuraukset ovat nyt näkyvillä. Päällysteet ovat tien katto. Ja kun katto rupeaa vuotamaan käyvät ongelmat entistä suuremmiksi, korjaukset kalliimmiksi. Teiden pitäminen kunnossa on viisasta kansallisomaisuuden hoitoa.

– Korjausvelka pitää saada kuriin, kiteytti Nieminen.

Liikenneministeri totesi Auton Päivän puheessaan Mikkelissä, että luvassa on yli puoli miljardia euroa routavaurioiden ja muuten huonossa kunnossa olevien teiden ja siltojen korjausvelan taittamiseen – hallituskauden aikana.

Maanrakennusalan kustannustason nousu näkyy suoraan myös korjausvelan vähentämiseen tarvittavien toimenpiteiden hinnoissa, arvioi puolestaan Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman äskettäin Kehä III 3. vaiheen parantamisen avajaisissa. Wihlman toi esiin, että kun kustannustason muutos huomioidaan, on Suomen väylien korjausvelka jo yhteensä noin neljä miljardia euroa, josta tieverkolla 2,4 miljardia ja rataverkolla 1,5 miljardia.

Kolehmainen laskeskelee Mikkelin osaston järjestäneen Auton Päivän tapahtumia vuodesta 1999, korona tosin toi mukanaan muutaman välivuoden. Tapahtuman suosio on hiljalleen kasvanut vuosi vuodelta, nyt on käsillä kautta aikain suurin tempaus.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela