Matkailua Euroopassa kesällä 2020 osa 7: Kannattiko lähteä matkaan?

Matkailu on eräänlaista vaihtokauppaa. Taskuun jää paljon hienoja kokemuksia ja taskusta lähtee euron rahoja erinäinen määrä. On aika vetää yhteen Euroopan läpiajon kokemukset.

Lentäen Espanjaan ja ajamalla takaisin. Ajamme heinäkuun aikana kaksi moottoripyörää Espanjasta Suomeen ja raportoimme matkan varrelta miten matkailu Euroopassa onnistuu ja miten koronan leviämisen estämisestä on huolehdittu Euroopan eri maissa. Aiemmat sarjan artikkelit löydät täältä.

Matka on nyt takana ja on aika vetää yhteen kustannukset ja kokemukset.

Yksi moottoripyörämatkailun hienoimmista puolista on se, että voi vapaasti valita matkan vauhdin ja suunnan. ”Missä aurinko paistaa ja mansikat ovat kypsiä” on hyvä periaate reitin suunnittelulle. Erityisesti vapaus korostuu koronavirusepidemian aikana, kun voi ajella hiljaisia maalais- ja vuoristoteitä sekä yöpyä hiljaisissa korpihotelleissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

3 900 kilometriä ja 1 300 euroa

Viiden ajopäivän aikana mittariin kertyi yhteensä 3900 kilometriä. Lähtöpaikka oli Espanjan Malaga, josta ajoimme Espanjan, Ranskan, Sveitsin ja Saksan halki Travemündeen. Sieltä tulimme Finnlinesin rahtilaivalla takaisin Suomeen.

Osa matkasta ajettiin moottoriteitä pitkin matkan jouduttamiseksi, mutta sen ohella ehdittiin ylittää vuoristoteitä pitkin sekä Sierra Nevada että Pyrenneiden vuoristo. Lisäksi Vierailtiin Verdonin kanjonilla ja ajettiin Ranskan suuri alppitie.

matkailu euroopassa 2020 — Euroopan korkeimman läpiajettavan solatien, Col de la Bonnetten, huipulla on korkeutta 2802 metriä. Hyvä syy kuvauttaa itsensä.

Matkan kokonaiskustannukset henkilöä kohti olivat noin 1300 euroa. Lentojen osuus siitä oli 345 euroa, majoitusten 158 euroa, polttoaineisiin meni 316 euroa ja laivamatkaan 470 euroa. Sveitsin moottoritietarran hinta oli 39 euroa ja joitakin euroja meni moottoritiemaksuihin. Ruuan ja juoman hintoja emme kirjanneet matkakuluihin, sillä syödä ja juoda pitää kotonakin.

Suomalaisiin tai lähes suomalaisiin törmättiin matkalla muutamaan otteeseen. Keskellä Espanjaa tankatessamme pyörien ohi käveli vaalea neito, joka ihmetteli selkeällä suomen kielellä, että olemmeko ajaneet Suomesta asti Espanjaan. Hän oli asunut nelisen vuotta Espanjassa ja perheeseen kuului espanjalainen mies sekä kaksi lasta. Ranskassa ajoimme Saksan rekisterissä olevan Honda Dominatorin perässä, jonka sivulaukkuun oli liimattu Suomen lippu. Kun vähän myöhemmin pysähdyimme huoltoaseman mittarikentän katoksen alle sateensuojaan, osui tämä saksalaiskaveri samaan sateensuojaan.

Hän kertoi tyttöystävän olevan suomalainen ja että he ovat tulossa viikon kuluttua Suomeen. Suomen kielen opiskelun hän kertoi aloittaneensa helpolla lauseella: ”yksi annos muikkuja ja valkosipulikastike, kiitos!” Moottoripyöräily on yllättävän sosiaalinen laji, sillä lähes kaikilla pysähdyksillä joku tuli vaihtamaan mielipiteitä pyöristä, Suomesta tai ihan mistä vaan.

Tottakai omallakin aktiivisuudella ja ilmeen iloisuudella on osuutensa kontaktien määrään. Enemmän suomalaisia tavattiin Finnlinesin laivalla paluumatkalla. Emme näköjään olleet ainoat suomalaiset matkailemassa Euroopassa, vaan joukko muitakin motoristeja oli palaamassa samaan aikaan Suomeen.

Enemmän ihmisiä, enemmän toimenpiteitä

Suomessa tuntuu aiheuttavan huolta Euroopassa matkaamisen turvallisuus, erityisesti koronaviruksen suhteen. Lennoilla, hotellleissa, ravintoloissa ja laivamatkoilla hygienia-asiat oli huomioitu selvästi paremmin kuin Suomessa.

Hengityssuojaimen käyttö lentokoneessa oli pakollista. Espanjassa ei ollut lainkaan painettuja ruokalistoja ravintoloissa, vaan ruokalistat ladattiin omalle puhelimelle QR-koodin avulla. Ranskalaisen hotellin aamiaishuoneessa jokaiselle oli katettu omat ottimet ruuan hakemista varten. Finnlinesillä buffetpöydän alussa oli laatikoittain kertakäyttöisiä suojakäsineitä, joita piti käyttää ruokaa noutaessa. Ja henkilökunta myös valvoi tehokkaasti niiden käyttöä.

Vaikka esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa on rekisteröity suuri määrä koronatartuntoja, niin niissä on myös ryhdytty massiivisiin toimiin epidemian pysäyttämiseksi. Lisäksi moottoripyöräillessä ei liikuta kaupunkiruuhkissa, ravintoloissa eikä kauppakeskuksissa, joissa kontakteja syntyisi paljon. Sen sijaan huoltoasemilla, vuoristokylissä ja näköalapaikoilla oli rauhallista ja kontakteja siten vähän.

Suomeen palattuamme tiedustelimme mahdollisuutta käydä varmuuden vuoksi koronatestissä. Vastaukseksi saimme, että jos ei ole oireita niin ei silloin ei testiä tehdä. Kokonaisuutena jäi mielikuva, että Euroopan suurissa maissa koronan leviämisen estämiseen suhtaudutaan selvästi vakavammin kuin koti-Suomessa.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala